Skip to Content

<

Harvialan metsärata 5

A cache by ATT02 Send Message to Owner Message this owner
Hidden : 8/2/2009
Difficulty:
2 out of 5
Terrain:
5 out of 5

Size: Size: micro (micro)

Join now to view geocache location details. It's free!

Watch

How Geocaching Works

Please note Use of geocaching.com services is subject to the terms and conditions in our disclaimer.

Geocache Description:

Helppo, mutta vähän hankalampi kätkö Harvialan metsäradan tuntumassa Leppälammella. Kätkön lähistöllä, ainakin kätköä piilottaessa, roikkui puunoksalla melkoisen hauen luuranko.

Rakentelin muutamia kätköjä Harvialan vanhan metsäradan reitille. Reitillä on vähän vaikeampiakin "mikroja metsässä", mutta myös ihan mukavia "tavallisia kätköjä".

Metsäradat

Puutavara kuljetettiin Suomessa aikoinaan pitkään hevosilla kaukokuljetusreittien, lähinnä uittoväylien tai rautatien varteen. Yleensä ei kannattanut puita kuljettaa kauempaa kuin hevosen päivämatkan, runsaan 10 kilometrin takaa. Sitä kauempana olevat metsät jäivät ”nolla-alueiksi”. Näiden metsien hyödyntämiseksi ryhdyttiin 1900-luvun alussa rakentamaan kapearaiteisia rautateitä, ”metsäratoja”, joko hevos- tai veturikäyttöisinä.
Suomessa metsäratoja ryhdyttiin rakentamaan lähinnä niiden kalleuden vuoksi vasta 1900-luvun vaihteessa. Tiettävästi Suomen ensimmäinen metsärata rakennettiin Brusiinin suvun omistaman Harvialan kartanon metsiin vuonna 1899. Se oli hevosrautatie, jonka pituuden kerrotaan olleen runsaat 50 kilometriä. Oli kartanon pinta-alakin 13 000 hehtaaria.
Vanajassa (nk. Janakkala) sijainnut kartano siirtyi Rosenlewin omistukseen vuonna 1913.
Hakkuiden lisääntyessä ja työmaiden siirtyessä yhä syvemmälle yhtiön metsiin tarvittiin aikaisempaa parempia puutavaran kuljetusteitä. Hevosvetoinen rillitie ja perkaamaton Harvialanjoki eivät enää riittäneet kasvavalle metsätaloudelle. Insinööri Emil Sonck suunnitteli kapearaiteisen veturirautatien, joka oli tarkoitus jatkaa Sääjärveltä Isosuon kautta Lammille. Lammin kunta ehti jo tehdä radan rakentamisesta myönteisen päätöksen, kun ensimmäinen maailmansota esti hankkeen toteutumisen suunnitellussa laajuudessaan.

Metsäradan linjan raivaus alkoi vuonna 1914 ja kiskottamaan päästiin pari vuotta myöhemmin. Radan raideleveys oli 750 millimetriä. Joulukuussa kiskotus oli valmis Långvikiin ja kevällä 1917 rataa pitkin pääsi LeppälammiIle. Radan päätepiste Suurisuo saavutettiin syksyllä 1917.
Uuden veturikäyttöisen radan pituus nousi enimmillään 35 kilometriin. Radan kalustona oli kaksi höyryveturia, 20 avovaunua, matkustajavaunu ja aurausvaunu.
Matkustajavaunua käytettiin lähinnä vuorineuvos Rosenlewin metsästysvieraiden kuljetukseen. Koska marsalkka Mannerheim oli muutamia kertoja mukana Harvialan hirvijahdeissa, ryhdyttiin vaunua myöhemmin nimittämään ”Marskin vaunuksi”.
Vaunu, kuten toinen vetureista, on nykyään Jokioisten rautatiemuseossa.

Niin kutsuttu Muurmannin pistorata tehtiin vuonna 1919. Se oli kuitenkin jo seuraavana vuonna purettava. Rakentamiseen oli käytetty Venäjältä tuotuja sotasaaliskiskoja, jotka oli rauhan tultua palautettava. Harvialan Muurmannin rata rakennettiin uudelleen vuonna 1930. Rata Vanajanlinnaan valmistui vuonna 1920.
Kaikkiaan Harvialassa oli vuonna 1917 254 metsätyömiestä, 70 ajomiestä, 15 lastausmiestä ja 25 siirtolastausmiestä. Metsätöihin osallistuneen työvoiman vahvuus oli siis peräti 564 miestä! Oli tunnettua, että Harvialasta sai tällöin töitä, vaikka maassa oli kova työttömyys.
Metsäradan kunnosta huolehtivat ratavartijat, joista ensimmäisen vastuulla oli pätkä Harvialasta Sääjärvelle. Toinen ratavartija vastasi osuudesta Sääjärveltä Muurmannin vaihteelle, ja kolmas Muurmannin vaihteelta Haapalan.

Harvialan rataa käytettiin pääasiassa kuljettamaan puutavara kartanon metsistä Harvialan
pysäkille, josta puut aluksi siirrettiin Hiidenjokeen uitettavaksi Poriin. Vähitellen uiton rinnalle tuli rautatiekuljetus, jolloin puut siirtokuormattiin VR:n vaunuihin. Suurimmillaan radalla kuljetettiin puuta lähes 100 000 m3, mutta 1950-luvulle tultaessa määrät putosivat alle 10 000 m3:n. Radan liikenne päättyi vuonna 1955, jonka jälkeen rata purettiin.
Nykyisin Harvialan metsäradan pohja on lähes koko matkaltaan autotienä noudattaen tielinjaa Haitintie - Isoleikkoo - Kesijärvi - Haapalanmäki. Aivan Isoleikkoon alussa sijaitsee pieni silta (kätkö GC1CENN by Albert56), jonka maatuet ovat peräisin alkuperäisestä rautatiesillasta. Harvialassa sijainnut radan punatiilinen veturitalli purettiin 1980-luvulla maantien rakentamisen takia.

Lähteet: Anna-Maria Vilkuna: Vanajan historia III ,UPM METSÄ 5 /2008, Wikipedia

Additional Hints (No hints available.)



 

Find...

185 Logged Visits

Found it 164     Didn't find it 8     Write note 5     Publish Listing 1     Needs Maintenance 4     Owner Maintenance 3     

View Logbook | View the Image Gallery of 9 images

**Warning! Spoilers may be included in the descriptions or links.

Current Time:
Last Updated:
Rendered From:Unknown
Coordinates are in the WGS84 datum

Return to the Top of the Page

Reviewer notes

Use this space to describe your geocache location, container, and how it's hidden to your reviewer. If you've made changes, tell the reviewer what changes you made. The more they know, the easier it is for them to publish your geocache. This note will not be visible to the public when your geocache is published.