Skip to Content

This cache has been archived.

Enppu&Iloma: Vuohia ei enää laitumilla mäkätä ja toinen tb:kin on teillä tietymättömillä, joten lienee aika arkistoida kätkö. Fyysisesti kätkö on kuitenkin vielä toistaiseksi paikallaan ja kaverispoilerilla löydettävissä & logattavissa. Kiitos kaikille kätköllä käyneille!

More
<

Kuttu

A cache by Enppu&Iloma Send Message to Owner Message this owner
Hidden : 08/16/2009
Difficulty:
2.5 out of 5
Terrain:
1.5 out of 5

Size: Size: large (large)

Join now to view geocache location details. It's free!

Watch

How Geocaching Works

Please note Use of geocaching.com services is subject to the terms and conditions in our disclaimer.

Geocache Description:

Tämä kätkö on tehty kunnianosoitukseksi vuohelle.


Vuohi on vanhin lypsettävä kotieläin. Se on antanut maitoa ihmiselle jo 7000 vuoden ajan. Vuohta on sanottu köyhän lehmäksi, koska se on helppo elättää pienelläkin tilalla. Vuohi on vaatimaton rehujen suhteen. Se syö mielellään myös havuja, lehdeksiä ja puun kuorta. Kuttu tuottaa litran maitoa puolta pienemmällä rehumäärällä kuin lehmä. Kuten lehmäkin, lypsävä kuttu tarvitsee kuitenkin väkirehuja pysyäkseen hyvässä kunnossa ja tuottaakseen hyvin. Vuohen liha on hyvää, mutta ruho on vähälihainen ja teuraspukki kasvaa hitaasti. Tämän takia vuohenlihan tuotanto ei Suomessa ole taloudellisesti kannattavaa ja sitä syövätkin lähinnä vain kotitarvekasvattajat.

Vuohen maito on koostumukseltaan lähellä ihmisen maitoa ja se sopiikin monille, jotka saavat oireita lehmänmaidon laktoosista tai valkuaisaineista. Yli puolet maailmassa juotavasta maidosta on vuohenmaitoa. Suomessa vuohenmaitoa tuotetaan niin vähän, että sen keskitetty jalostus on vaikeaa. Laadukkaat kotimaiset vuohenjuustot onkin yleensä tehty tilojen yhteydessä olevissa pienjuustoloissa.

Suomessa on noin 7000 vuohta. Suuri osa on kotitarvetuotannossa ja harraste-eläiminä. Ammattimaisia lypsykuttutiloja on eniten Satakunnassa. Tiloilla, joilla vuohenmaidontuotanto on päätuotantosuunta, on yleensä noin sata kuttua. Kutut elävät pihatossa tai isoissa ryhmäkarsinoissa, joista ne tuodaan lypsyasemalle lypsettäväksi kerran tai kaksi päivässä. Usein työssä käytetään apuna paimenkoiraa. Kesällä vuohet syövät laidunta. Vuohi on hyvä maisemanhoitaja etenkin umpeenkasvaneilla perinnebiotoopeilla. Kuttuja ei keinosiemennetä, vaan kutunmaitotiloilla on pukki huolehtimassa kuttujen tiineyttämisestä.

Suomen vuohet ovat lähes poikkeuksetta suomenmaatiaisrotua. Jotkut harvat tilat ovat tuoneet maahan myös ulkomaisia tuotantorotuja. Lemmikkieläiminä on jonkin verran afrikkalaisia kääpiövuohia. Suomenmaatiaisvuohi on noin 40-50 kilon painoinen. Se voi olla sarvellinen tai nupo. Lypsykutun maidontuotanto vaihtelee parista kupillisesta jopa kuuteen litraan päivässä. Tuotantoon vaikuttavat perintötekijät, ruokinta ja edellisestä poikimisesta kulunut aika. Kuttu saattaa lypsää jopa vuosia poikimisen jälkeen, jotkut yksilöt jopa poikimatta kertaakaan, mutta ammattimaisessa tuotannossa kutut astutetaan ainakin joka toinen vuosi.

Vuohi on seurallinen, leikkisä, kovaääninen ja toiminnanhaluinen eläin, joka kiipeilee mielellään. Satakunnassa on sanottu, että ”Se kon kutui pitä ja härjil aja, ei ikän taevas pääs.” Joutuu näet kiroilemaan liikaa. Vuohenhoito onkin mainiota harjoitusta huonoille hermoille. Älyä vuohella on, mutta erityisen miellyttämisenhaluinen se ei ole. Hienoista kukkapenkeistä on vuohiperheessä turha haaveilla, mutta eipä ole kitkemisen vaivaakaan.

Vuohi karkailee mielellään ja vuohenomistajan onkin satsattava kunnon laidunaitoihin. Talviaikaan vuohen toiminnantarvetta voi tyydyttää kävelyttämällä sitä vaikkapa metsässä. Kutut viihtyvät ulkona talvisinkin, mutta kuiva ja vedoton makuupaikka niillä on oltava ja sulaa juomavettä jatkuvasti tarjolla. Vuohi tarvitsee ehdottomasti lajitoverien seuraa ja päivästä toiseen säännöllistä, hyvää hoitoa.

Poikinut naarasvuohi on kuttu, täysikasvuinen uros on pukki ja poikasia kutsutaan kileiksi tai vuoniksi. Nuorta, poikimatonta kuttua kutsutaan yleensä nuorvuoheksi. Myös lehmien ja sikojen parista tutut nimitykset hieho ja ensikko ovat käytössä. Kuohitulle pukille ei ole "virallista" nimitystä suomenkielessä, koska kuohittuja pukkeja pidetään lähinnä lemmikkieläiminä eikä niille ole tuotannollista tarkoitusta. Harrastajat kutsuvat niitä joskus rupukeiksi.

Kätkö on iso laatikko helpossa paikassa melkein pihallamme. Alkuperäiseen sisältöön kuuluu vähän isompia ja parempia vaihtoesineitä ja kätkönrakennustarvikkeita (mikropurkeiksi sopivia näytepakkauksia, eri kokoisia lokivihkoja ja silicaa). Kätköön mahtuu esim. kirjoja ja cd-levyjä. Jos otat kätköstä jotain, ole ystävällinen ja jätä jotain yhtä arvokasta tilalle.

Laidun on tehty alunperin pienelle kuttukarjalle ja kätköllä kesäkuuhun 2013 mennessä vierailleet ovat ehkä päässeet tekemään tuttavuutta tämän eläinlajin kanssa kätköilyn lomassa. Nykyään kasvattelemme vain helppohoitoisempia lampaita ja hanhia, jotka laiduntavat tällä laitumella osan kesästä.

************ HUOM! Laitumen veräjiä EI saa avata eikä laitumille mennä. Tutustu eläimiin vain laitumen aidan raosta. Eläimille EI saa antaa MITÄÄN syötävää! ***************************

Vuohi kyllä syö mielellään lähes mitä vain, samoin lammas, mutta se myös kuolee hyvin herkästi liikoihin tai vääränlaisiin herkkuihin. Märehtijän ruoansulatus on sopeutunut korsirehun sulattamiseen ja se kestää sokereita ja viljatuotteita vain hyvin rajoitetusti. Väkirehut annetaan aina samaan aikaan päivästä ja samanlaisina annoksina. Eläinvalkuaiset ja -rasvat ovat märehtijöille hengenvaarallisia.

Löydät kätkön näin: Etsi käsiisi
Satakunnan alueella seikkailevat Saara- (visit link) ja Saima (visit link) -kuttumme.
Ne kertovat sinulle sopivan parkkipaikan ja välietapin
koordinaatit. Saaralta saat leveys- ja Saimalta pituuskoordinaatit.
Jätä menopelisi (jos sinulla sellainen on) paikalle, johon kutut
johdattavat sinut. Jätä se tiensivuun niin, että sen voi ohittaa
traktorilla. Älä ajele sillä bussipysäkille, meidän tai naapuriemme
pihoihin. Kuttujen antamista koordinaateista löydät lopullisen
kätkön koordinaatit. Rakennus välietapilla on vanha ruiskuhuone,
jossa on säilytetty sammutuskalustoa. Saaraa ja Saimaa ei saa viedä Satakunnan rajojen ulkopuolelle. Satakunnan rajat näet täältä: (visit link)

Älä vie autoa äläkä etsi mitään annetuista koordinaateista.



Additional Hints (No hints available.)



 

Find...

163 Logged Visits

Found it 113     Write note 44     Archive 1     Temporarily Disable Listing 1     Enable Listing 1     Publish Listing 1     Needs Maintenance 1     Owner Maintenance 1     

View Logbook | View the Image Gallery of 4 images

**Warning! Spoilers may be included in the descriptions or links.

Current Time:
Last Updated:
Rendered From:Unknown
Coordinates are in the WGS84 datum

Return to the Top of the Page

Reviewer notes

Use this space to describe your geocache location, container, and how it's hidden to your reviewer. If you've made changes, tell the reviewer what changes you made. The more they know, the easier it is for them to publish your geocache. This note will not be visible to the public when your geocache is published.