Skip to Content

<

Aarnikotkan pesä

A cache by Trulli Send Message to Owner Message this owner
Hidden : 10/1/2009
Difficulty:
2 out of 5
Terrain:
2.5 out of 5

Size: Size: regular (regular)

Join now to view geocache location details. It's free!

Watch

How Geocaching Works

Please note Use of geocaching.com services is subject to the terms and conditions in our disclaimer.

Geocache Description:

Mytologiaan ja Pohjois-Kymenlaakson metsäteollisuuden historiaan liittyvä helpohko mysteeri.

Aarnikotka, vaakalintu tai griippi (eng. griffin) on taruolento, jolla on kotkan pää, siivet ja jalat etujalkoina, leijonan vartalo, takajalat ja häntä. Joskus sillä oli käärmeen pyrstö. Aarnikotkien uskottiin vartioivan kulta-aarretta. Tarinoiden mukaan aarnikotkat repisivät kappaleiksi varkaat, jotka yrittäisivät varastaa kullan. Ne rakensivat tarun mukaan pesänsä kullasta ja niiden munat olivat arvokkaita jalokiviä. Aarnikotkien olemassaoloa yritettiin uskotella todeksi näyttämällä ihmisille suuria luita, jotka todellisuudessa olivat hirmuliskojen luita. Joissain taruissa aarnikotka söi jopa norsuja. Kreikkalaisten ja roomalaisten tarustoissa aarnikotkat joutuivat puolustamaan aarteitaan yksisilmäisiä arimaspialaisia vastaan. Arimaspialaiset olivat ratsumiehiä ja aarnikotkat oppivat pian vihaamaan hevosia. Tästä lähtien griipit ovat aina tappaneet löytämänsä hevoset. Useissa tarustoissa aarnikotkien poikaset kuitenkin kuvataan vanhempiaan hyväluontoisemmiksi. Griippien asuinalueen on oletettu ulottuneen aina Mustaltamereltä ja Egyptistä Lähi-idän kautta aina Kaukoitään asti.

********************************************************************

Kuusankosken seutu oli 1800-luvun puolenvälin jälkeen Iitin ja Valkealan peräkorpia. Ratkaiseva askel pohjoisen Kymenlaakson kehitykselle oli rautatien rakentaminen Lahdesta Pietariin. Linjatessaan Pietarin rataa suunnittelijat eivät ajatelleet mahdollisuutta hyödyntää läheisen Kymijoen koskia, mutta aikaansa seuraavat liikemiehet tajusivat hyvin pian koskien ja rautatien välisen lyhyen etäisyyden tuomat hyödyt. Tämän tajusi myös Forssan puuvillakehräämön ja -kutomon luoja Axel Wilhelm Wahren. Hän vuokrasi vuoden 1870 lopulla Valkealassa sijaitsevan Kuusankosken itäisen rannan. Kuusankosken tehtaille tuottaisi suurta etua se, että Pietarin-radan varteen voitaisiin kuljettaa tehtaassa tuotettava hioke, pahvi ja paperi läpi vuoden ja siitä edelleen rataa pitkin Venäjälle. Tuskin Wahren oli ennättänyt kirjoittaa vuokrasopimuksen tehtaan tulevista alueista kun joen vastakkaiselle rannalle ilmaantui jo toinen yrittäjä. Louhisaaren kartanon omistaja, kreivi Carl Robert Mannerheim sai haltuunsa 12 päivää myöhemmin kosken alapuolella sijaitsevan Valkealan Ruotsulan kylään kuuluvan Myllysaaren ja Iitin puolelta kaistaleen länsirantaa. Muutaman viikon kuluttua tuli kolmas tehtaanperustaja, valtionrautateiden liikennetirehtööri Otto Alfthan, joka osti keskiputoukseen pistävän niemekkeen. Hän aikoi rakentaa paikalle puuhiomon. Tämä hanke kaatui kuitenkin Alfthanin kuolemaan ennen kuin tehdasta ehdittiin perustaa.

Voikkaankoski virtasi vapaana suhteellisen pitkään muiden alueen koskien ollessa jo tehtaiden käytössä. Vasta Savonrataa suunniteltaessa huomattiin kosken edullinen sijainti. August Palmberg hankki Voikkaankosken itärannan puoleiset alueet omistukseensa. Kosken rannalle oli tarkoitus rakentaa hiomo, jonka turbiineihin vesi johdettaisi kallioon louhittavan tunnelin kautta. Tätä hanketta vastustivat viranomaiset, Valkealan kartanon omistajat sekä Kymin lauttausyhtiö, jonka tukinuittoa tunneli vaikeuttaisi. Oikeuskäsittely asiasta venyi ja Palmberg luopui suunnitelmistaan Voikkaalla.

August Palmbergin hylättyä suunnitelmansa Voikkaan tehtaasta asiasta innostui Tampereen Kattohuopatehtaan pääomistaja, porvarissäädyn valtiopäiväedustaja, lakimies Rudolf Elving. Hän hankki Tampereen tehtaan nimiin Palmbergiltä Voikkaan itärannan ja muilta omistajilta länsirannan ja koskiosuudet. 1898 Voikkaalla aloitti hiomo ja yksi paperikone. Neljän vuoden päästä paperikoneita oli neljä ja lisäksi sulfiittiselluloosatehdas. Voikkaan tehtaista oli muutamassa vuodessa kehittynyt Suomen suurin ja uudenaikaisin paperitehdas. Voikkaan tehtaan toiminta jatkui vuoteen 2006 saakka, jolloin se lopetettiin.

Kiristyvä kilpailu puunhankinnassa ja Venäjän markkinoilla pakotti Kuusankoski-yhtiön, Kymiyhtiön ja Voikkaan tehtaat miettimään yhdessä kehityksen edellytyksiä tulevaisuudessa. Yhtiöt päätyivät kaikkien kolmen teollisuuslaitoksen yhdistämiseen ja näin saatiin alueelle suuri ja kilpailukykyinen metsäteollisuusyhtiö 1904. Uusi yhtiö nimettiin Kymin Osakeyhtiöksi ja siitä tuli Suomen suurin osakeyhtiö ja Pohjoismaiden suurin paperinvalmistaja.

Kuusaan, Kymintehtaan ja Voikkaan tehdasyhdyskuntien kasvaessa yhä isommiksi niistä muodostettiin itsenäinen Kuusankoski vuonna 1921. Vuodesta 2009 alkaen Kuusankoski on osa Kouvolaa.

Vuosikymmenien kuluessa tehtaiden toimintaa ovat vaarantaneet mm. tulipalot, sodat ja talouskriisit. Vaikeuksista selvitäkseen metsäyhtiöt ovat hakeneet jatkuvuutta yhdistymällä entistä suuremmiksi yhtiöiksi. Nykyisin Kuusankosken tehtaat kuuluvat UPM-konserniin. UPM syntyi syksyllä 1995, kun Kymmene Oy ja Repola Oy sekä sen tytäryhtiö Yhtyneet Paperitehtaat Oy (United Paper Mills) ilmoittivat yhdistymisestään. Uusi yhtiö, UPM-Kymmene, aloitti toimintansa 1.5.1996.

Nykyinen UPM-konserni muodostuu kaikkiaan noin sadasta aikoinaan itsenäisenä yrityksenä toimineesta yhtiöstä. Yritykseen ovat sulautuneet mm. seuraavat metsäteollisuusyritykset: Kymi, Yhtyneet Paperitehtaat, Kaukas, Kajaani, Schauman, Rosenlew, Raf. Haarla ja Rauma-Repolan metsäteollisuus.

UPM:n ulkomaisista tehtaista ylivoimaisesti vanhin on Koillis-Ranskassa sijaitseva hienopaperitehdas Papeteries de Docelles, joka aloitti toimintansa perinteisenä käsipaperimyllynä jo vuonna 1478. Ensimmäinen paperikone tehtaalle tuli 1830-luvulla.

*********************************************************************

Miten aarnikotka on Suomeen asti levinnyt?

1800-luvun lopulla tarvittiin erityisesti Venäjän kaupassa omaleimaista tavaramerkkiä. Nykyisen UPM:n kantayhtiöihin kuulunut Kymmene Aktiebolag pyysi tunnusehdotukset kahdelta tunnetulta taiteilijalta, joista toinen oli aarnikotkaa esittävä piirros. Yhtenä hyvin todennäköisenä selityksenä taruolennon valintaan pidetään aarnikotkan vertauskuvallisuutta: griippi on vartijaeläin, joka Pohjolan oloihin siirrettynä vartioi metsän vihreää kultaa. Nykyisin UPM:n liikemerkki on Suomen vanhin yhtäjaksoisesti käytössä ollut yritystunnus.

Ja sitten itse asiaan eli pesä löytyy koordinaateista:

N 60 54.AB8
E 026 39.CD2

A. Kuka on suunnitellut aarnikotka-logon?
2 Hugo Simberg
5 Louis Sparre
7 Akseli Gallen-Kallela

B. Minä vuonna tuotemerkki lunastettiin taiteilijalta?
0 1889
2 1899
4 1909

C. Minkä eläimen korvat aarnikotkalla sanotaan olevan?
3 aasin
6 koiran
8 ilveksen

D.Milloin Aarnikotkan metsän luonnonsuojelualue perustettiin?
3 1939
5 1993
7 2003

Taustakuvan aarnikotka vartioi pesäänsä näköetäisyydellä, tämä oli kriteerinä purkin piilopaikalle. Muistakaa jättää hevoset vähän kauemmaksi, ellette saa niitä konepellin alle piiloon. Ferrarilla ei kannata edes yrittää tulla lähistölle, voi käydä huonosti.

Additional Hints (Decrypt)

chhfgba erhana ghaghznffn crevagrvfrffä cnvxnffn

Decryption Key

A|B|C|D|E|F|G|H|I|J|K|L|M
-------------------------
N|O|P|Q|R|S|T|U|V|W|X|Y|Z

(letter above equals below, and vice versa)



 

Find...

334 Logged Visits

Found it 323     Didn't find it 7     Write note 3     Publish Listing 1     

View Logbook | View the Image Gallery of 3 images

**Warning! Spoilers may be included in the descriptions or links.

Current Time:
Last Updated:
Rendered From:Unknown
Coordinates are in the WGS84 datum

Return to the Top of the Page

Reviewer notes

Use this space to describe your geocache location, container, and how it's hidden to your reviewer. If you've made changes, tell the reviewer what changes you made. The more they know, the easier it is for them to publish your geocache. This note will not be visible to the public when your geocache is published.