Maanpinnan geometrisia muutoksia tutkitaan GC02-56 laitteistolla,
joka on asennettu ei geostationaariseen sateliittiin, jonka
kiertoaika on 48 tuntia(maan pintaan nähden) elikkä
sateliitti ylittää saman pisteen maapallon pinnalla joka
toinen vuorokausi.
Sateliitti kiertää maapalloa NASA:n tiedostojen mukaan
154200000 jalan korkeudessa maan pinnnasta mitattuna
päiväntasaajan kohdalla. Näillä seuduilla
sateliitin kiertorata ja kulkusuunta on 159,53 asteen kulmassa
WGS84-koordinaatistoon nähden. Etelä-
Suomen tämä sateliitti ylittää likimain
Pietersaari - Helsinki linjalla, eli seurailee karkeasti kolmostien
linjausta.
Mittauslaitteiston suuntaus suoraan kohti maapallon
keskipistettä tarkastetaan ja kalibroidaan Global Positioning
Systemin käyttämien sateliittien avulla, tietysti US
Secretary of Defensen HQP-tarkkusluokan teknologialla.
Laitteisto lähettää 6119 Ångströmin
aallonpituudella olevan täysin haivaitsemattoman, kestoltaan
vain femtosekunnin luokkaa olevan ilmakehän
läpäisevän pulssin kohti maanpintaa kahdeksan (8)
sekunnin välein. Pulssin heijastumaa apuna käyttäen
voidaan maanpinnan muutoksia analysoida näiden toistuvasti
mitattujen pisteiden avulla. Mm länsirannikon tunnettua
maannousemaa on mitattu tällä menetelmällä jo
pitkään.
Sateliitti ylittää koordinaateissa N61 00.580 E024
23.570 olevan pisteen joka toinen päivä klo 04:12.00
(GMT). Pääsimme seuraamaan geodeettisen laitoksen
tarkistuskäyntiä eräänä kuulaana
talviyönä klo 04:12.08 (GMT). Herkällä
laitteistolla pulssi oli selvästi havaittavissa, vaikka maasto
oli hieman peitteistä tuolla paikalla, lähellä
kulkuväyliä, mutta kuitenkin varsin rauhallisella
kohdalla. Tuohon pisteeseen päätimme rakentaa
kätkön. Kätköpaikalla on varottava katsomasta
säteilylähteen suuntaan, kuin myös on varottava,
ettei säteily heijastu esim. paikalle sattuvia
jästejä kohti.
Tarkasta säteilikö oikein