Kymikunnan Voimistelijat (KKV) perustettiin vuonna 1930. Urheilu
oli suosittua työväen keskuudessa, ja 1930-luvulle olikin
tyypillistä, että jokaiseen kylään pyrittiin saamaan oma
urheiluseura. Iitissä oli enimmillään seitsemän urheilukenttää.
Kilpailuhenkeä pidettiin yllä järjestämällä kylien välisiä
urheilukisoja.
Aluksi KKV toimi Sitikkalan seuratalolla harjoittaen voimistelua
ja kuorolaulua. Alkuaikoina järjestettiinkin voimistelujuhlia,
joissa seuran kuoro myös esiintyi. Sittemmin voimistelu jäi pois
lajivalikoimista. Hiihto ja maastojuoksu on kuulunut KKV:n
lajivalikoimaan alusta asti. Toiminnan kehittämiseksi rakennettiin
yleisurheilukenttä, jossa mm. pelattiin pesäpalloa. Seuran
ensimmäisestä hyppyrimäestä voitiin tehdä 28 metrin hyppyjä. Vuonna
1937 Kymikunnan Voimistelijat sai järjestettäväkseen Lahden piirin
hiihtomestaruuskilpailut.
Kuuluisin KKV:sta urheilu-uransa aloittanut henkilö oli
kestävyysjuoksija Viljo Heino (1914-1998). Jo siirryttyään
edustamaan seuratasolla Karhulan Katajaisia, hän voitti EM-kultaa
1946 Oslossa 10000 metrin juoksussa. Heino myös edusti Suomea
Lontoon olympialaisissa 1948, piti hallussaan useita
maailmanennätyksiä ja vuonna 1949 hänet valittiin vuoden
urheilijaksi.
Vuodesta 1969 lähtien Kymikunnan Voimistelijat on ollut Iitin
Pyrinnön alaosasto. 1980-luvulla Suomen Hiihtoliitto halusi siirtää
tavoitteita kansallisten kisojen järjestämisestä kansainvälisen
menestyksen saavuttamiseen. Kisapaikkojen laatua haluttiin parantaa
määrän kustannuksella. Pienillä kyläseuroilla ei ollut resursseja
huippu-urheilijoiden valmentamiseen. Ne keskittyivätkin entistä
enemmän kuntourheilun ja lasten ja nuorten urheiluharrastuksen
tukemiseen.
Tämä kätkö on sijoitettu KKV:n urheilukentän läheisyyteen.
Kentällä pyritään pitämään ainakin yhdet yleisurheilukilpailut joka
vuosi.
Auton voi jättää Sitikkalan seuratalon pihaan. Itse seuratalo
paloi 27.11.2009. Kuivalla säällä auton pystyy myös ajamaan ylös
kentänlaidalle. Jos ei ujostele paikallisia
geokätköilijäbongareita, auton voi jättää mäen juurelle
Kirkkolammentien varteen muuta liikennettä häiritsemättömään
paikkaan. Talvella pysäköiminen ei todennäköisesti onnistu. Siitä
johtuen kätkö ei ole talvikätkö. Itse purkki on kuitenkin
löydettävissä myös lumisena aikana.
Lähteet:
- Aimo Halila, "Iitin historia II", 1966
- Olavi Anttila, "Iitin historia III", 2000
- KKV:n 70-vuotisjuhlakokouksen pyötäkirja
- Paikallistieto