Nälkämaan laulu Mystery Cache

This cache has been archived.

Aatu10: Ei löydy enää, camokin hävinnyt. On sen verran jästialttiilla paikalla, että nyt on aika laittaa kätkö muistojen joukkoon. Kiitos kaikille kävijöille.

More
Hidden : 6/14/2010
Difficulty:
3 out of 5
Terrain:
2 out of 5

Size: Size: small (small)

Join now to view geocache location details. It's free!

Watch

How Geocaching Works
Looking for a different adventure?

Please note Use of geocaching.com services is subject to the terms and conditions in our disclaimer.

Geocache Description:

Uuden purkin sijainti: lisää N koordinaatteihin 22 ja vähennä E:stä 28. Mikäli käytät checkeriä, laita naatit alkuperäisestä laskukaavasta.
Kainuun maakuntalaulu, Nälkämaan laulu, on yksi Suomen tunnetuimmista ja lauletuimmista maakuntalauluista. Nälkämaan laulu oli alun perin runo, jonka Ilmari Kianto kirjoitti Kajaanin maanviljelysseuralle seuran uudeksi lauluksi. Vuosien myötä Nälkämaan laulusta on tullut paitsi kainuulaisuuden myös suomalaisen sisun ja periksiantamattomuuden symboli.

KuvausTämä geokätkö vaatii sinulta tutustumista Nälkämaan laulun historiaan. Mysteeri on laadittu niin, että koordinaattien selvittäminen tapahtuu kotona joko kirjallisuutta tai verkkosivuja hyväksi käyttäen. Kaikki tiedot löytyvät Kainuuta ja kainuulaisuutta käsitteleviltä internetsivuilta.

64° xx.xxx, 27°xx.xxx

1. Osa

Ratkaise kahden ensimmäisen x-kirjaimen tilalle tulevat numerot (64° XX.xxx)

Ilmari Kianto kirjoitti Kajaanin maamiesseuralle runon, josta oli tarkoitus tulla maamiesseuran uusi tunnuslaulu. Laulussa oli kuitenkin maamiesseuran sihteerin mielestä liian paljon sanoja. Sihteeri muokkasi säveltäjän Oskar Merikannon kanssa säkeistöt uuteen uskoon ja näin syntyi meidän kaikkien tuntema Nälkämaan laulu. Selvitä, kuinka monta säkeistöä alkuperäisessä Nälkämaan laulussa oli ja lisää siihen nykyisen Nälkämään laulun säkeistöjen määrä.

2. Osa

Ratkaise kahden seuraavan x-kirjaimen tilalle tulevat numerot (64° xx.XXx).

Nälkämaan laulu esitettiin ensimmäistä kertaa Seppälän maamieskoululla, joka syntyhistoria on nälkävuosien seurausta. Seppälä on Kainuun vanhin ammatillinen oppilaitos, joka on perustettu jo vuonna 1897. Koulun perustamisen kimmokkeena olivat 1800-luvun lopun katovuodet. Tällöin päätettiin, että viljanviljelyn sijaan ryhdytään kehittämään karjataloutta ja tähän tarvitaan maatalouskoulutusta. Näin saataisiin estettyä tulevat nälänhädät ja turvattua kainuulaisten hyvinvointi takaamalla tarpeeksi ruokaa kaikille maakunnan asukkaille.

Selvitä, milloin Nälkämaan laulu esitettiin ensimmäistä kertaa alkuperäisessä muodossaan ja jaa esitysajankohta kaksinumeroisiksi luvuiksi ja laske sitten saamasi kaksinumeroiset luvut yhteen (pvm+kk+vuosisadat+vuodet). Lisää saamaasi summaan 2.

Osa 3

Ratkaise viimeisen x-kirjaimen paikalle tuleva numero (64° xx.xxX)

Nälkämaan laulu nousi Suomen singellistan ykköseksi vuonna 2009. Viimeisen numeron saat selvittämällä, kuinka monta viikkoa Nälkämaan laulu viipyi singlelistalla vuonna 2009.

Osa 4

Ratkaise kahden seuraavan x-kirjaimen tilalle tulevat numerot (27° XX.xxx).

Nälkämaan laulu ja nimitys Nälkämaa eivät ole tulleet tyhjästä. Nälänhätä koetteli erityisesti Kainuun syrjäseutuja kovalla kädellä ja suurien nälkävuosien aikana esimerkiksi Suomussalmen väestöstä kuoli 12%. Elonjääneetkin kainuulaiset olivat kärsineet aliravitsemuksesta ja joutuneet turvautumaan ”petäjäiseen” eli pettuleipään. Nälkävuosien perintö elää edelleen keskuudessamme esimerkiksi vanhoina sanontoina. Petun toinen nimitys on silkko ja edelleen voi kuulla sanottavan ”Moni kakku päältä kaunis vaan silkkoa sisältä”. Vanhat ihmiset muistavat myös edelleen tarinoita nälkävuosista, joiden aikana kokonaiset perheet kuolivat ruuan puutteeseen ja leipää jouduttiin pahimmillaan tekemään pelkästä petäjän kuoresta.

Paltaniemen kuvakirkon pihaan on pystytety muistokivi nälänhätään kuolleille Kainuulaisille. Laske kivessä olevat numerot yhteen yksitellen.

Osa 5

Ratkaise kolmen viimeisen x-kirjaimen tilalle tulevat numerot (27° xx.XXX).

Nälkävuosien perintöön voi törmätä yllättävissäkin paikoissa. Taide on esimerkiksi ammentanut kansan kärsimyksistä tarinoita jo yli sadan vuoden ajan. Eräässä 1960- ja 1970-lukujen vaihteessa tunnetuksi tulleessa kappaleessa lauletaan:
”Tahto rautainen vie läpi harmaan kallion
siinä katajaisen kansan malli on
vaikka takatalven halla sen ensiviljan vei
alla pohjantähden lannistuttu ei”

Laske kappaleessa esitetty kertolasku ja kerro sen tulos Suurten nälkävuosien vuosien määrällä (määrän voit tarkastaa Ojentavat kädet -monumentista, joka löytyy Kuvakirkon pihasta). Lisää kertolaskun tulokseen kaksinumeroinen luku, jonka saat selvittämällä Nälkämaan laulun kirjoitusvuoden ja poimimalla siitä kaksi viimeistä numeroa.


Nyt sinulla pitäisi olla kätkön koordinaatit paikkaan joka sijaitsee Nälkämaan pääkaupungissa. Kyseisestä paikasta katsellen olisi Sakari Topelius voinut kirjoittaa nämä Maamme-kirjassa Kajaania ja koko Kainuun luontoa kuvaavat säkeet vieraillessaan ystävänsä Lönnrotin luona. Ja oppiessaan tuntemaan Kainuun armottoman luonnon, joka ei armahda asukkaitaan vaan koettelee heitä vuodesta toiseen nälällä ja puutteella.

"Kaukana pohjolassa pauhaavat suurien mahtavien järvien vedet jäisten holviensa alla; koskien vaahto ei koskaan jäädy, petäjien vihreys ei koskaan lakastu, eivätkä koskaan horju ne harmaat kalliot, joiden välissä virrat pusertuvat kuohuviksi koskiksi. Täällä ovat luonnon voimat vuosituhansia taistelleet lakkaamatonta, uupumatonta taisteluaan, rauhoittumatta, sovintoa solmimatta; virta ei koskaan väsy kallioiden kanssa painimassa, kalliot eivät väsy virtaa kiusaamasta; vuori ei vanhene; äärettömät suot eivät suostu viljeltäviksi; kylmän kirkkaalla, talvisella taivaalla lainehtivat revontulten laineet niin kuin ennen muinoin ja heijastavat valoaan yli matalien majojen, jotka siellä täällä järvien rannoilla kohoavat."

Tarkasta ratkaisusi Geochekkerillä

Additional Hints (No hints available.)



Advertising with Us