VAROITUS:
Löytääksesi kätkön, sinun EI tarvitse tehdä hengenvaarallisia temppuja. Kätkön on asettanut paikalleen "vanha" selkävaivainen ukko, joten maltti mukaan. Sillan rakenteet saattavat olla luikkaita varsinkin talvella. Sillalta ja sen ympäristöstä on putoamisvaara jokeen.
Rautatietä Porista Haapamäelle ehdotettiin ensimmäisen kerran vuoden 1900 valtiopäivillä. Anomukset kuitenkin hylättiin. Alueen kunnat pitivät kuitenkin rautatien saamista ensiarvoisen tärkeänä ja lähettivät 1900-luvun alussa jatkuvasti anomuksia ja lähetystöjä Helsinkiin. Rautatiekuume oli niin voimakas, että esimerkiksi Kihniön kunta sitoutui luovuttamaan yksityisten hallussa olevat tarvittavat maa-alueet ilmaiseksi ja kunnan jokainen täysikasvuinen mies lupautui tekemään yhden päivän rautatietyömaalla. Toiminta oli samansuuntaista muuallakin: Kun eduskunta viimein vuonna 1925 päätti radan päätepisteiksi Porin ja Haapamäen, alkoi kova kilpailu radan linjauksesta Virtain ja Ruoveden välillä, joka päättyi viimein joulukuussa 1929 Virtain linjausvaihtoehdon voittoon.
Radan rakentaminen aloitettiin Porin puoleisesta päästä vuoden 1929 alussa, jolloin pantiin alulle radan suurimmat siltatyöt Kokemäenjoen yli. Seuraavan vuoden alussa työt käynnistyivät myös Haapamäen puoleisessa päässä. Rataosuus valmistui useassa eri osassa: 16.12.1933 ratatyöt lännessä olivat edenneet niin pitkälle, että osuus Porista Niinisaloon saatettiin avata yleiselle liikenteelle. Osuus Niinisalosta silloiseen Parkanoon, eli nykyiselle Kairokoskelle, avattiin 01.01.1935 ja osuus Parkanosta Virroille 01.11.1937. Viimeinen ratanaula rataan lyötiin noin kilometri Yltiän pysäkiltä Poriin päin 20.6.1938 kello 14.05, ja ensimmäinen juna kulki läpi koko radan Porista Haapamäelle 28.6.1938. Koko rataosuus vihittiin juhlallisesti käyttöön 12.11.1938 ja viimeinenkin osuus Virroilta Haapamäelle avattiin yleiselle liikenteelle 15.11.1938.
Henkilöliikenne rataosuudella loppui 31.05.1981 ja säännöllinen tavarajunaliikenne Porin ja Haapamäen välillä vuoden 1984 loppupuolella. Tiettävästi viimeinen virallinen tavarajuna kulki Haapamäeltä Virroille torstaina 27.12.1984.
Tavarajunaliikenteestä huolehti yksi päivittäinen koko radan läpi ajanut tavarajunapari, joka pysähtyi matkan varrella kymmenellä väliasemalla. Loppuvuosina radalla kulki viikoittain parikymmentä tavarajunaa, mukaanlukien kolme kertaa viikossa ajettu malmijunapari Otanmäestä Pieksämäen, Haapamäen ja Porin kautta Mäntyluotoon. Mainittakoon, että malmijunan suurin sallittu nopeus radalla oli loppuaikoina 35km/h!
Nykyisin rataa käyttävät resiinat joita voi vuokrata käyttöönsä Porin Ruosniemestä ja Pomarkun asemalta.
Veneskoskensilta on viides suurempi vesistönylitys radalla.
Kun saavut parkkiin, ajat läpi yhden hienosti suurista kivistä tehdyn alikulun kautta. Näitä on rataosuudella useita. Lähin löytyy sillan toisesta päästä. Voi vaan ihmetellä, miten sen ajan välineillä on moisia saatu tehtyä.
Sillalta avautuu uskomattoman kaunis näkymä Karvianjoelle. Ehkäpä tästä syystä siltaa kutsutaan resiinareitin näköalasillaksi. Kamera kannattaa ottaa mukaan mikäli silmäsi lepää kauniissa koskimaisemassa.