Metsätalous savottoineen ja tukinuittoineen on ollut Seitsemisen
alueella tärkeä elinkeino. Suurimmat savotat tehtiin 1920-luvulla.
Toisen maailmansodan jälkeen 1940-luvulla Seitsemisharjun komeita
kuusia on kaadettu sotakorvauksena laivojen mastopuiksi.
Seitsemisen vesistö kuului Kokemäen uittoyhdistyksen piiriin.
Puutavaraa uitettiin lähinnä Liesi- ja Seitsemisjokia pitkin
Kyrösjärveen. Uitot tehtiin keväällä lumen sulamisen aikaan.
Silloin vesi oli korkealla ja puu ui kapeissa puroissakin
helpommin. Kapeita uomia myös perattiin miesvoimin uittojen
helpottamiseksi ja Liesilammen ja Kettulammen välille rakennettiin
noin 5 – 7 metriä leveä uittokanava.
[Lähde: Luontoon.fi - Seitsemisen historiaa, www.luontoon.fi]
Kätkö on sijoitettu kunnostetun uittokanavan ylittävän sillan
tuntumaan. Kätköpaikalle johtavalla tiellä on ajokielto, joten
jätäthän moottoroidun ajoneuvosi ilmoitettuun parkkipisteeseen.
Runsaammalla lumella kätkökolo peittyy lumen alle, mutta pienellä
lumimäärällä kätkö lienee löydettävissä.
Kätkö sijaitsee Seitsemisen kansallispuiston alueella,
lisätietoja puistosta löytyy www.luontoon.fi
sivustolta.