Alvar -aalto Traditional Cache
Thymallus Thymallus: Cache archived.
-
Difficulty:
-
-
Terrain:
-
Size: 
(small)
Please note Use of geocaching.com services is subject to the terms and conditions
in our disclaimer.
ALVAR AALTO
Alvar Aallon vanhemmat olivat suomenkielinen maanmittari Johan Henrik Aalto ja ruotsinkielinen postineiti Selly (Selma) Matilda Aalto (o.s. Hackstedt). Perhe muutti Kuortaneelta Alajärvelle Alvarin ollessa 5-vuotias ja sieltä edelleen Jyväskylään. Jyväskylän lyseosta Aalto kirjoitti ylioppilaaksi vuonna 1916. Tämän jälkeen hän lähti opiskelemaan arkkitehtuuria Helsingin Polyteekkiin. Opiskelijatovereidensa tavoin Aalto otti osaa Suomen sisällissotaan. Arkkitehdiksi hän valmistui vuonna 1921.[2]
Aallon ura ei käynnistynyt pääkaupunkiseudulla aivan odotetusti. Niinpä hän palasi Jyväskylään ja perusti sinne arkkitehtitoimiston vuonna 1923. Aalto palkkasi toimistoonsa avustajaksi naisen, josta tuli myös hänen ensimmäinen aviopuolisonsa (1924–1949), arkkitehdin, sisustus-, lasi- ja huonekalusuunnittelijan Aino Aallon (os. Mandelin (Marsio); 1894–1949). Toimiston ensimmäisinä vuosina pariskunnalle syntyi tytär. Tuona aikana Aalto myös suunnitteli Jyväskylän työväentalon.
Perhe muutti kuitenkin jo vuonna 1927 Turkuun, kun Aalto sai suunniteltavakseen Lounais-Suomen Maalaistentalon. Turussa perheeseen syntyi poika. Kuuluisa Paimion parantola syntyi myös noina vuosina.[2]
Aallot muuttivat 1933 Turusta Helsinkiin. Ensin he asuivat Töölössä kerrostalossa. Alvar Aalto kiinnostui Munkkiniemestä suunniteltuaan sinne kerrostaloja M. G. Stenius Oy:lle. Aallot ostivat yhtiöltä korkean, kallioisen tontin 1935. Riihitien talon piirustukset valmistuivat loppukesästä 1935 ja rakentamaan päästiin saman tien. Elokuussa 1936 Aallot saattoivat muuttaa uuteen kotiinsa, jonka kaksinainen tehtävä sekä kotina että toimistona näkyy ulkoarkkitehtuurissa. Kapeampirunkoinen toimistosiipi on slammattua tiiltä. Asuntopuoli taas on verhoiltu tummaksi petsatulla puurimoituksella. Osien välillä on pihan puolella etelään avautuva terassi, josta aluksi näki merelle. Riihitien talo oli asuinkäytössä vuoteen 1998. Silloin se siirtyi Alvar Aallon Säätiölle ja museoitiin. Rakennus suojeltiin lailla 1982 ja peruskorjattiin 2000-luvun alussa.
Aalto toimi myös 1940-luvun lopulla, 1946–1948, Yhdysvalloissa Massachusetts Institute of Technologyn eli MIT:n professorina, jonka oppilasasuntolan hän suunnitteli.
Alvar Aalto jäi leskeksi 1949. Hänen toinen puolisonsa oli vuodesta 1952 arkkitehti Elissa (Elsa-Kaisa) Aalto os. Mäkiniemi (1922–1994). Hänet on haudattu Hietaniemen hautausmaan taiteilijanmäelle.
Alvar Aallon mukaan on nimetty useita paikkoja, Alvar Aallon katu on Jyväskylässä, Seinäjoella ja Oulun Meri-Toppilassa. Jyväskylässä kadulla on myös Alvar Aalto -museo. Alvar Aallon tie on Alajärvellä, Eurassa, Kuortaneella, Paimiossa ja Jyväskylässä (aiemmin Säynätsalon kuntaan kuuluneessa kaupungin osassa). Espoon Otaniemessä on Alvarinaukio. Alvar Aallon mukaan nimen on saanut myös Aalto-yliopisto, joka aloitti toimintansa Teknillisen korkeakoulun, Helsingin kauppakorkeakoulun ja Taideteollisen korkeakoulun yhdistyttyä vuoden 2010 alussa.
SUNILA
Sunila on Kotkan kaupunginosa Suomenlahden rannikolla kaupungin itäosassa. Alue on tunnettu Alvar Aallon arkkitehtuuria olevasta asuntoalueesta, joka rakennettiin 1930–1950-luvuilla, sekä Sunila Oy:n sulfaattisellutehtaasta. Sunila kuului Kymin kuntaan vuoteen 1950 saakka ja Karhulan kauppalaan vuosina 1951–1976. Sunilan tilastoalueen asukasluku on 1 141 (31.12.2007). Tilastoalueeseen kuuluu osittain Popinniemen kaupunginosaan kuuluvia alueita.
(WIKIPEDIA)
Additional Hints
(No hints available.)
Treasures
You'll collect a digital Treasure from one of these collections when you find and log this geocache:
Loading Treasures