Hämeenlinnan seutu on linnan perustamisesta lähtien ollut tärkeä liikenteen solmukohta. Esihistoriallisella ajalla maakulkuyhteydet perustuivat pääosin talviliikenteeseen ja kesällä käytettiin vesistöjä. Turun seudut Hämeeseen yhdistänyt Hämeen Härkätie lienee kuitenkin ollut käytössä jo rautakaudella, vaikkakin sen merkitys korostui varhaiskeskiajalla Turun ja Hämeen linnojen valmistuttua ja Hämeen järjestäytyessä kirkollisesti. Hämeen linnasta tieyhteys jatkui keskiajalla koilliseen ja sieltä edelleen itään kohti Viipuria. Ylinen Viipurintie oli Suuren rantatien ja Hämeen Härkätien ohella yksi tärkeimpiä maanteitä. Helsingin suunta oli vielä keskiajalla hämäläisille vähemmän merkittävä vaikka eräyhteydet Uudellemaalle olivatkin luoneet alkeellisia kulkuyhteyksiä. 1200-luvulla monet näistä poluista kehittyivät maanteiksi, mm. Hausjärven kautta kulkenut Hämeentie ja Vihdin kautta kulkenut Meritie. Vasta Helsingin kaupungin perustaminen 1550 loi edellytykset varsinaisen tieverkoston kehittämiselle Hämeen sydämestä Uudellemaalle. Vuonna 1638 kruunu määräsi rakennettavaksi Helsingin ja juuri perustettavan Hämeenlinnan välille sellaisen maantien, jota pitkin voitiin vetää kärrykuormia. Tämä Helsingintie tuli etelästä Poltinaholle Hattelmalan harjua pitkin. Poltinahon pohjoispuolella tiestä erkani haara Hämeen linnaan ja sen kupeessa sijainneeseen kaupunkiin. Tie jatkui risteyksestä edelleen Turun sekä Akaan ja Lempäälän suuntiin. Tutkiskelimme vanhoja tietoja ja karttoja, selvittääksemme tien kulkua Suomenlinnasta Hämeenlinnaan. Varsinkin eteläpäässä on hyvinkin vaikea enää löytää mitään merkkejä tien linjauksesta, mutta likipitäen historiallista reittiä pyrimme multin rakentamaan. Muutamia selkeitä kohtiakin sentään löytyy reitiltä, kuten tuo edellä mainittu Hattelmalan harju. Multikätkö koostuu, alkupiste ja purkki, mukaanlukien kahdestatoista pisteestä. Jokaiselta pisteeltä saat selville, tavalla tai toisella, seuraavan pisteen koordinaatit. Muutamilla pisteillä pääset laskemaan koordinaatit seuraavien ohjeiden mukaisesti:
Alkupiste:
Reitille päästäksesi pitää seilata tavalla tai toisella Suomenlinnaan aloituspisteeseen. Koordinaateista löytyy vaaleapohjainen merkki, josta löytyy kaksi kolmenumeroista lukua.
Olkoon pienempi luku ABC ja suurempi DEF aaa = pienemmän luvun numeroiden summa kerrottuna lukujen ensimmäisten numeroiden summalla eli (A+B+C)*(A+D) bbb=pienempi luku kerrottuna pienemmän luvun viimeisellä numerolla + pienempi luku jaettuna kolmella + suuremmanluvun kahden ensimmäisen numeron muodostama luku eli ABC*C+ABC/3+DE
Toinen piste (Huom. pisteen laskukaavat muutettu 18.07.2020 paikalla tapahtuneiden muutosten takia):
60 13.aaa 24 58.bbb
Kohteesta löytyy selkeästi rajoittuva erillinen metalliaidan kulma, jossa on ohuita ja paksuja pystytankoja. Laskutoimituksiin tarvitaan näiden tankojen lukumäärät.
ccc = 6 * aidan ohuiden tankojen lukumäärä + 3 * paksujen tankojen lukumäärä
ddd = 16 * (aidan ohuiden tankojen lukumäärä + paksujen tankojen lukumäärä / 2)
Kolmas piste:
60 16.ccc 24 58.ddd Kohteen kaiteiden pystytolppien määrä on N Kerroin k määräytyy em. tolppien materiaalin mukaan seuraavasti: betoni k = 51,7 puu k = 23,9 kivi k = 41,3 teräs k = 33,4 eee = N * k fff = 3*N
Neljäs piste:
60 16.eee 24 59.fff A: Tässä kohteessa on kaksi teräksestä valmistettua kappaletta, joiden kokonaisuudeksi hitsatuissa kuviorakenteista on löydettävissä mm. M kpl täysimittaiseksi (pisimmät) käsitettävää pyöreästä teräksestä valmistettua osaa, O kpl (kahta eri halkaisijaa) renkaan muotoista osaa ja X kpl x:n muotoista pienempää kuviota. Mikäli A-kohdan kappaleita ei löydy siirry kohtaan B B: Löydät lähistöltä kartan, jossa on muutamia numeroituja kohteita. M = kohteen 1 kirjainten lukumäärä (suomi) O = kohteiden 3 ja 5 kirjainten yhteislukumäärä (suomi) X = kohteen 7 kirjainten lukumäärä ilman p-kirjaimia (suomi) ggg = (M + X)*20+2 hhh = 2*O*(M+O+X)+2*M+X
Viides piste:
60 22.ggg 24 58.hhh
Kahdeksas piste:
Tällä pisteellä katso likimain tosisuuntaan 220 astetta havaitaksesi keltapohjaisia kylttejä. Lähimmän kohteen vasemmassa yläkulmassa on kahdella rivillä olevia merkintöjä. Ylimmäisen rivin kolmen ensimmäisen numeron muodostama luku = F. Ylimmäisen rivin viimeinen numero = G. Alimmaisen rivin kahden ensimmäisen numeron muodostama luku = H. Ylimmäisen rivin keskimmäinen numero = I
iii = F+G
jjj = 3*(H+I)
Yhdeksäs piste:
60 49.iii 24 48.jjj Ja vielä muutama piste purkille...
Mukavaa matkaa!
HUOM. KAHDEKSANNEN PISTEEN TIEDOT MUUTETTU 01.09.2014 ja uudelleen 21.02.2019 PAIKALLA TAPHTUNEIDEN MUUTOSTEN TAKIA. MYÖS KAKKOSPISTEEN TIEDOT MUUTETTU 21.09.2014 PAIKALLA TAPAHTUNEIDEN MUUTOSTEN TAKIA. NELOSPISTEESEEN LISÄTTY VAIHTOEHTO B 18.05.2016
Sarjan muita kätköjä ovat:
Turun linna - Nyt sua viedään linnasta linnaan…GC1PKY2
Olavinlinna - Nyt sua viedään linnasta linnaan 2nd GC2708Y
Vanajanlinna - Nyt sua viedään linnasta linnaan IV GC3ARK2
Raaseporin linna - Nyt sua viedään linnasta linnaan V GC49K20
Kajaanin linna - Nyt sua viedään linnasta Linnaan VI GC4B0QG
Korsholman linna - Nyt sua viedään linnasta linnaan VII GC4GWXZ
Kastelholman linna - Nyt sua viedään linnasta linnaan VIII GC549VG
Bomarsundin linnoitus - Nyt sua viedään linnasta linnaan IX GC57K4A
Oulun linna - Nyt sua viedään linnasta linnaan X GC5BDKM
Joensuun linna - Nyt sua viedään linnasta linnaan XI GC5C4BJ
Kuusiston linna - Nyt sua viedään linnasta linnaan XII GC5GX51
Lappeenrannan linnoitus - Nyt sua viedään linnasta linnaan XIII GC5GX52
Brahelinna - Nyt sua viedään linnasta linnaan XIV GC5TN1G
Louhisaaren kartanolinna - Nyt sua viedään linnasta linnaan XV GC5TN1R
Hangon Kustaanvarustukset - Nyt sua viedään linnasta linnaan XVI GC5XG8K
Svartholma - Nyt sua viedään linnasta linnaan XVII GC5XGAK
Haminan linnoitus - Nyt sua viedään linnasta linnaan XVIII GC6GPDT
Ruotsinsalmen merilinnoitus - Nyt sua viedään linnasta linnaan XIX GC6W3QB