Aikavaellus
Aikavaellus on 13,7 kilometriä pitkä vaellus- ja ulkoilureitti, joka alkaa Tuorlan observatoriolta ja päättyy Turun yliopistolle. Kaarinan ja Turun kaupunkien läpi mutkitteleva reitti on suunnattu kaikille luonnontieteistä kiinnostuneille. Kokonaisuudet on rakennettu siten, että kaikenikäiset kävijät löytävät kiinnostavia asioita vaelluksen varrelta. Maisemat vaihtelevat metsästä aina puistomaisemaan ja urbaaniin asutukseen asti.
Reitin pituus on kytketty läheisesti universumin 13,7 miljardin vuoden ikään. Näin ollen yksi kilometri maastossa vastaa miljardia vuotta maailmankaikkeuden historiassa. Tärkeitä tapahtumia maailmankaikkeuden historiassa on maastossa merkitty Rapakivilohkareilla, joihin on kiinnitetty messinkilaatta. Messinkilaatta kertoo sen hetkisen iän suhteutettuna reitin pituuteen (esimerkiksi 4,6 kilometrin kohdalla ikä on 4,6 miljardia vuotta) sekä keskeiset tapahtumat asiasanoin tiivistettynä. Tämän vuoksi reitille kannattaa ottaa mukaan ilmaiseksi jaettava karttaesite, joka sisältää sanaston.
Aikavaellus on suunniteltu siten, ettei koko reittiä tarvitse kiertää kerralla. Esimerkiksi Turun keskustan alueella voi tutustua maapallon kehityshistorian viimeiseen 1800 miljoonaan vuoteen. Reitin varrella on myös levähdyspaikkoja ja kahviloita.
Aikavaellus-reitti kuuluu Turku 2011 -ohjelmaan ja se avataan virallisesti 20.5.2011. Kevään mittaan sekä reittiä, weppisivuja että tätä kätkösarjaa kehitellään niin, että avajaispäivänä kaikki olisi valmista.
Kätkö
Kätkön nimessä TT viittaa reitin englanninkieliseen nimeen Time Trek ja 10600 miljooniin vuosiin. Kätkö sijoittuu reitille n. 10600 metrin kohdalle matkalla Tuorlan observatoriolta Turun yliopistolle.
Rauhalinna
Kuusistonsalmen pohjoisrannalla sijaitseva Rauhalinnan kartanoympäristö liittyy laajempaan Piikkiönlahden kulttuurimaisemaan. Alueella on edustavia tammilehtoja. Rauhalinnan kartanon kaksikerroksinen, puinen päärakennus on 1840-luvulta. Talousrakennuksia edustaa mm. tiilinen, sveitsiläistyylinen viljamakasiini viime vuosisadan jälkipuolelta. Kartanopihaan johtaa vanha lehmuskuja.
Rauhanlinnan historia liittyy Armfeltien sukuun 1800 luvun puolivälistä 1900 luvun puoliväliin. Kuvernööri Johan August von Essenin osti Rauhalinnan Armfelt-suvulle vuonna 1848. Hän oli Kustaa Mauri Armfeltin ja Sagan prinsessa Vilhelmina av Sagan tyttären Adelaine Gustava Aspasian (Vava) Armfeltin toinen aviomies. Kuvernööri Johan von Essenin kuoleman jälkeen Rauhalinna siirtyi Vava Armfeltin pojalle Carl M.M. Armfeltille vuosiksi 1873–1890 ja hänen jälkeensä Vava Armfeltin lapsille. Heistä kreivitär Auda Armfelt tuli vuonna 1938 Rauhalinnan omistajaksi. Kreivitär oli lapseton, mutta halusi jatkaa isänsä ja isoisänsä maanviljelijä-perintöä, joten vuonna 1952 kreivitär myi tilansa keinosiemenyhdistykselle. Elo S. Durchmanin vakuutti kreivittärelle, että tilaa tullaan viljelemään voimaperäisesti ja se tulee palvelemaan koko maakuntaa ja eritoten sen ruotsinkielistä viljelijöitä.
Vuoden 2009 keväällä karjuaseman toiminta Rauhalinnassa loppui. Nykyään Rauhalinnan alueet omistaa Faba ja se on tehnyt selvitystyötä Rauhalinnan alueiden ja rakennusten tulevasta käytöstä ja hallinnoinnista.
Rauhalinnan puisto:
Rauhalinnan puisto sijaitsee Kartanomäen länsi-lounaispuolella, työntyen osin kartanomäen pihapiiriin. Puisto on maisemallisesti ja erityisesti kasvillisuudeltaan ainutlaatuinen kokonaisuus. Puisto on kasvanut topografialtaan miellyttävän mäenkohouman rinteille. Mäkialueen keskellä oleva kallioharjanne tuo omalta osaltaan lisäarvoa alueelle. Puistossa kasvaa kookkaita ja osin hyvin järeitä tammia, metsälehmuksia ja istutettuina lajeina punatammea, pyökkiä, valkopyökkiä, makedonian mäntyä ja douglaskuusta. Metsän aluskasvillisuus on lehtomaisen runsas ja erityisesti silmiä hivelee laajat sinivuokkojen ja valkovuokkojen kattamat rinteet keväisin. Rauhalinna puisto on luonnonsuojelullisesti hyvin arvokas ja se tullaan säilyttämään/ suojelemaan.