Heinolan sosiaalidemokraattinen valtuustoryhmä teki vuonna 1983 aloitteen käsityöläismuseon perustamisesta Heinolaan. Tarvetta perusteltiin sillä, että kaupunkilaisten pitäisi säilyttää kosketus entisajan elämäntapaan ja työolosuhteisiin. Kaupunginhallitus piti ajatusta hyvänä, ja antoi tarkoitukseen 18 000 markkaa. Tuolla rahalla uimahallin ja hautausmaan välissä sijaitsevaan Supin puistoon siirrettiin Jyrängostä kolme 1900-luvun alussa rakennettua työläisten asuintaloa.
Paikalla sijaitsi ennestään yksi vastaava rakennus, Salmisen torppa. Vuonna 1986 asemakaavaa muutettiin museotoiminnan mahdollistavaksi. Vuosien saatossa taloja kunnostettiin: taloihin on muurattu uunit ja yksi taloista on tapetoitu uudelleen. Tämän jälkeen työt jämähtivät paikoilleen, ja remontoidut talot jätettiin oman onnensa nojaan. Heinolan museojohtaja Kari-Paavo Kokin mukaan rakennukset ovat ulkoisesti ja sisäisesti kunnossa. Ainoastaan Salmisen torppa kaipaisi peltikaton suojakseen. Rakennuksiin tarvittaisiin sähköt ja hälytykset, ennen kuin ne voidaan ottaa käyttöön. Myös piha-alueet pitäisi kunnostaa.
Museotoimi on kerännyt sopivaa näyttelyaineistoa 1980-luvulta asti, ja torppien museokäytöstä löytyy valmiit suunnitelmat. Supin työläismuseo olisi Kokin mielestä hyvä lisä kaupungin matkailutarjontaan. Alue sijaitsee kävelymatkan päässä lintutarhasta ja vetäisi varmasti yleisöä. Jos taloudellisia mahdollisuuksia olisi ollut, olisimme varmasti laittaneet sen kuntoon. Lähde Itä-Häme lehti 25.8.2011
Itsekkin kohta kolmekymmentä vuotta Heinolassa asuneena nyt oli ensimmäinen kerta kun kuulin alueesta ja sen käyttötarkoituksesta. Toivottavasti ei mene toista samanmoista aikaa ennen kuin museo on avannut ovensa.