Valkosenmäki ja Rantakylän kartano Traditional Geocache
Arnyk: Arkistoon, paikka muuttunut sen verran varalliseksi että ei ole syytä enää mennä tänne.
Valkosenmäki ja Rantakylän kartano
-
Difficulty:
-
-
Terrain:
-
Size: 
(micro)
Please note Use of geocaching.com services is subject to the terms and conditions
in our disclaimer.
Valkosenmäki, Mikkeli Alphabet V
"Historiapläjäys": Kätkö esittelee alueen, joka on ollut
aikaisemmin nimeltään Kerola. Nimitys on tullut alueen kartanosta,
jonka nimi Kerola tuli Kerosista, joille tilukset kuuluivat 1500-
ja 1600-luvulla.
Silloisella Mikkelin maalaiskunnalla oli valtava tarve 1980-luvun
tietämissä saada lisää maata pientalorakentamista varten ja kunta
halusikin ostaa yksityisiltä maita, mm. Rantakylän kartanon maita.
Alueen maat ovat pääsääntöisesti tilan entistä peltoa, mm. nykyinen
Valkosenmäen asuinalue, entiseltä nimeltään Myllymäki. Myös riihen
takana olevat maat on kunta ostanut ja kaaavoittanut. Alue on
rakennettu täyteen omakoti- ja rivitaloasuntoja.
HUOM! Vaikka kätkö ja kuvaus esittelee kartanon, ETHÄN mene
kartanon alueelle, se on yksityisaluetta!!
Alueen erikoisuuksiin kuuluu mm. oma omenalajike: GRENMAN -
Peräisin 1850-luvulta Rantakylän kartanosta Mikkelistä. Sai nimensä
silloisen kartanonomistajan mukaan. Maukas ja raikas omena.
Tässä hieman taustaa alueesta ja kartanosta:
Lähde:
http://kirjasto.mikkeli.fi/etela-savon-kartanot/index.php?page=mikkelinmlk
RANTAKYLÄ, KEROLA KARTANO
Mikkelin maalaiskunta Rantakylän kylä N:o 3 Säteri, rustholli
Pinta-ala 471 ha (1850) Torppia 7 (1830)
Omistajat: Talo kuului 1600-luvulla Magnus von der
Pahlenille annettuun läänitykseen. Tämän kuoltua 1600-luvun
puolivälissä läänitys jakaantui hänen pojilleen majuri Rickhard
Magnus von der Pahlenille ja everstiluutnantti Gustaf von der
Pahlenille. Rantakylässä sijaitsevasta Kerolan kartanosta tuli
Rickhard von der Pahlenin säteri. Läänitys palautui kruunulle hänen
poikansa Reinhold Wilhelmin aikana 1694.
Isonvihan jälkeen 1720-luvulla Kerolan omistajana oli Olavi
Penttinen, sitten Pölhö ja 1700-luvun lopulla luutnantti F. Lemke.
1800-luvun alusta vuosisadan lopulle saakka omistajina oli
Andersineja, joihin avioliiton kautta kuului myös 1830-luvulla
isäntänä ollut kapteeni Axel Olof Nordvik. Noihin aikoihin talon
nimi muutettiin Rantakyläksi. 1800-luvun lopulla omistajaksi tuli
puutarhuri J. Grenman ja hänen jälkeensä agronomi H. Lassas.
Grenman perusti tilalle kauppapuutarhan ja puutarhakoulun. Vuodesta
1928 talo kuului V.A. Kivi-Mannilalle ja hänen jälkeensä
Savolaiselle, joka otti sukunimekseen Rantakylä. Vuonna 1980
omistajana oli majuri F. Rantakylän kuolinpesä.
Yksityiskäytössä.
Rakennukset: Päärakennus vuodelta 1824 jossa 10 huonetta
joissa kalusteet 1700- 1924. Poikkipäädyllä varustettu hirsinen
päärakennus on 1800-luvun lopulta ja betoninavetta vuodelta 1922.
Pihapiirissä on lisäksi vanha väentupa, talousrakennuksia ja
kaksikerroksinen riihi. Pellon ja pihan rajalla on pihtakuusiaita.
Pihapiirissä sijaitsee ehkä Suomen suurin vaha riihi. Maisemaa
hallitsee vanha pihtakuusiaita, vanhat lehmukset sembramännyt ja
lehtikuuset.”
Rantakylässä toimi jatkosodan alussa päämajan radiokeskus.
Lähteet: Etelä-Savon rakennusperintö 1984 s. 134; Suomen
maatilat 1932 p. 164–165; Wirilander 1982 s. 620–621;
Åström 1993 s. 405.
Tämä on Mikkelin Alphabet-sarjan kahdeskymmenes toinen etappi,
V. Mikkelin Alphabet-sarja
- FTF:n saajan toivotaan tekevän seuraavan kätkön (tässä
tapauksessa W:n) muutaman viikon kuluessa.
- Aakkoset ja numerot käydään läpi järjestyksessä (A-Ö ja
1-9)
- Seuraava kätkö voi olla tradi, multi tai mysteeri (kuitenkin
helpohko).
- Kätköjen sijainnit tulisi olla n. 30 km:n säteellä Mikkelin
torista.
- Mikäli et pysty täyttämään sarjan ohjeita, ilmoita asiasta
lokissa. Lokkauksen jälkeen ota yhteyttä Mikkelin kätköilijöihin,
organisoidaan silloin joku muu tekijäksi (esim. muut
alphabet-sarjan kätkijähenkilöt).
- Tavoitteena on tuottaa Mikkeliin uusia kätköjä uusien kätkijöiden
toimesta, jolloin saataisiin kätköjä myös sellaisiin paikkoihin
Mikkelissä, joista "puuttuu" kätkö.
- Kätkön ei tarvitse olla jokin tietty paikka, vaan jos ko.
aakkosta ei löydy, voi käyttää mielikuvitusta paikan, tarinan ja
purkin suhteen, esimerkkinä kätkö "Åke menee" Oulussa. Nämä ohjeet
tulisi lisätä myös sarjan muihin kätkötiedotteisiin, jotta sarja
jatkuisi.
Additional Hints
(Decrypt)
Bivnhxba lyäynvqna xbexrhf, a. 40 pz infrzznyyr. xvivfrvaäffä ynnfgvcnyna gnxnan.