Skip to Content

<

Kirstulan Kalmistot

A cache by Maitomies Send Message to Owner Message this owner
Hidden : 06/05/2012
Difficulty:
2 out of 5
Terrain:
2 out of 5

Size: Size: small (small)

Join now to view geocache location details. It's free!

Watch

How Geocaching Works

Please note Use of geocaching.com services is subject to the terms and conditions in our disclaimer.

Geocache Description:

Peruskätkö Kirstulan kartanon lähellä sijainneiden hautakalmistojen lähellä.

Kätkön läheltä (tieltä tullessa vähän ennen kätköä, puskien välistä oikealle) lähtee polku viereiselle koivuja kasvavalle harjanteelle. Mäen päällä, Polun kummallakin puolella on nähtävissä vanhoja hautakumpuja ja röykkiöitä.

Kirstulan alueella sijaitsee runsaasti useita eri ikäisiä ja tyyppisiä muinaismuisto alueita, muunmuassa kirstulanniemen kärjessä, tien 57 molemmin puolin sekä kauempana rautatien varressa.



Kirstulan kalmisto, riihimäen alue

Yksi kalmisto sijaitsee Hämeenlinnasta Pälkäneelle johtavan kantatie 57 varressa, noin 500 m Kirstulan kartanosta etelään moreenipohjaisen Riihimäen kaakkoispäässä. Kantatie 57 ja siihen liittyvä Kirstulantie ovat leikanneet tasanteen kolmiomaiseksi pohjoiseen kapenevaksi kiilaksi.

Paikalla oleva muinaisjäännös muodostuu erilaisista, eri toimintoihin liittyvistä rakentaista. Alueen pohjoispäässä on solki- ja asemuotojen ajoituksen perusteella viikinkiaikaista polttokenttäkalmistoa. Sen eteläpuolella on röykkiömäisiä kiveyksiä ja mahdollinen asuinpaikka.

Kevyen liikenteen väylän alue tutkittiin kokonaisuudessaan kesän 1997 aikana. Kantatien ja Kirstulantien väliin jää edelleen kiinteä muinaisjäännös, josta on tutkimatta 1300 m². Suuri osa muinaisjäännöksestä on tuhoutunut 1960-1970 -luvuilla kantatietä rakennettaessa. Alueen pohjoispään kulttuurikerros liittyy polttokenttäkalmistoon, joka on todettu jo aiemmissa tutkimuksissa. Moreenikivikkoon tehty kalmisto on rajattu kulttuurikerroksen rakenteellisten piirteiden ja hautausindikaattoreiksi tulkittavien löytöjen – metallit, palanut ihmisen luu, lasihelmet – levinnän perusteella. Esinetypologisen, erityisesti solki- ja asemuotojen ajoituksen perusteella kalmistoa on käytetty sekä vanhemmalla että nuoremmalla viikinkiajalla, lähinnä 900- ja 1000-luvuilla. Kalmiston rovioksi tulkitusta kuopasta peräisin oleva radiohiiliajoitus sijoittuu kansainvaellus- tai merovingiajalle. Se poikkeaa siis selvästi esineajoituksesta, jota tässä tapauksessa voidaan pitää varsin luotettavana.

Etelässä polttokenttäkalmisto rajautuu kahteen kiveykseen, jotka poikkeavat rakenteeltaan toisistaan. Ylempi, voimakkaasti palanut kiveys tutkittiin vain osaksi ja sen luonne on toistaiseksi epäselvä. Kyseessä voi kuitenkin olla kalmistoon kuuluva polttopaikka; oletusta tukevat paitsi metallilöydöt ja ihmisen luut myös kiuasmainen rakenne. Toinen kiveys oli ainakin puoliksi tuhoutunut tienteossa. Maakivien varaan tehty röykkiömäinen rakennelma ei sisältänyt selviä merkkejä hautauksista. Runsaina keskittyminä esiintyvä karkeatekoinen keramiikka, eläinten luut ja savitiiviste liittävät kiveyksen erityisesti Hämeessä ja Satakunnassa tunnettuihin maansekaisiin röykkiöihin, joita on pidetty hautausmenoihin liittyvinä uhripaikkoina. Jäännös voi myös kuulua koekuopissa todettuun, asuinpaikkaan viittaavaan kulttuurikerrokseen.

Kiveyksen radiohiiliajoitukset ulottuvat pitkälle aikavälille. Rakennelmaan luotettavimmin liittyvien ajoitusten, varsinkin keramiikan karstanäytteestä peräisin olevan tuloksen perusteella jäännös näyttäisi olevan suunnilleen samanikäinen kuin kalmisto. Vanhemmat ajoitukset niin kiveyksestä kuin kalmiston roviostakin viittaavat ehkä kansainvaellus - tai merovingiajan toimintaan paikalla. Sen ikäisiä löytöjä ei ole kuitenkaan ole tavattu.

Makrofossiilianalyysissä määritettiin poikkeuksellisen runsaasti viljanjyviä, lajeina ohra ja vehnä. Suurin osa niistä on peräisin kiveyksen keramiikkakeskittymistä. Myös kalmiston roviosta löytyi useita jyviä. Luuanalyysin tulos vahvistaa kalmiston rajautumista alueen pohjoisosaan. Kalmiston palaneesta luuaineistosta voitiin erottaa ihmisen lisäksi koira, kissa ja karhu, jälkimmäisestä taljaan viittaavia kynnen osia. Eläimistä tavattiin naudan, sian ja hevosen luita ja hampaita, lähes kaikki alemmasta kiveyksestä.

Kirstulan kartano

Asiakirjoissa Kirstulan nimi mainitaan jo 1440 -luvulla. Eri lähteiden mukaan kuului Kirstulan kylä 1500 -luvun alussa laajaan Mäskälän pitäjään ja kylä käsitti silloin kolme tilaa: Maunulan verotilan, Glasilan eli Lasilan ja Porilan rakuunatilat. Näiden mainittujen tilojen lisäksi kuului kylään vielä kaksi rälssitilaa.

1700 -luvun lopulla silloisen Hämeenlinnan pormestarin Gottlieb Johnin tekemien maakauppojen yhteydessä Kirstulasta tuli suurtila ja tällöin sitä alettiin kutsua Kirstulan kartanoksi. Pormestari Gottlieb Johnin ja hänen poikien aikana Kirstulan kartanosta kasvoi komea maakartano uusine päärakennuksineen.

"know your roots" - kätkösarja Tämä kätkö on osa historiallisia kohteita esittelevästä "sarjastani":

Pallograniitti ja verikivi, Kangasala
Yoldiameren ranta, Aulanko
Kirstulan kalmistot, Hämeenlinna
Pyhä Risti, Hattulan vanha kirkko
Hämäläisiä kuppikiviä - Sacred Stones Of Tavastia


- Maitomies -

Additional Hints (Decrypt)

xvivwnyna xhyznffn

Decryption Key

A|B|C|D|E|F|G|H|I|J|K|L|M
-------------------------
N|O|P|Q|R|S|T|U|V|W|X|Y|Z

(letter above equals below, and vice versa)



Return to the Top of the Page

Reviewer notes

Use this space to describe your geocache location, container, and how it's hidden to your reviewer. If you've made changes, tell the reviewer what changes you made. The more they know, the easier it is for them to publish your geocache. This note will not be visible to the public when your geocache is published.