Kekkosen Käläviällä käynnit. Multi-Cache
Kattila1: Eipä näitä montaa Käläviällä ollu, ku tää tänne tehtiin. Kauan sai olla, mutta nyt oli gamo hävinny.
"Kekkosen" lenkeistä ei ole enää tietoa...
Kekkosen Käläviällä käynnit.
-
Difficulty:
-
-
Terrain:
-
Size: 
(regular)
Please note Use of geocaching.com services is subject to the terms and conditions
in our disclaimer.
... eli Valtion päämiesten vierailuja Käläviällä.
Kätkö on 4-osainen multikätkö.
Koordinaateista löydät "purkin", jossa on uudet "naatit" jotka ohjaavat sinut uudelle kätkölle jne.
Kätkön alku- ja loppupisteen väli on 10-15 km.
Katso kaikkea löytämääsi hiukan tarkemmin..., voi olla se purkki!
Kätkön alkupisteen koordinaatit vievät sinut Pirskeriin, alueelle jossa sijaitsi Vainion huvila. Paikka on toiminut pitkään leirikeskuksena ja on Kälviän seurakunnan omistuksessa. Evald Vainion rakentama huvila purettiin paikalta käyttökelvottomana 2010, mutta sauna ja autotalli on edelleen jäljellä.
( linkki: Kansallisbiografia/Evald Vainio )
Multin kakkospisteen lähellä liikkuu, varsinkin sulan veden aikana jonkin verran kalastajia.
He ovat tietoisia kätköstä. Jos sulan aikana tulee paikalle aamulla ennen kl. 7:ää, saattaa heiltä saada ostettua tuoretta kalaa. Varaa mukaan oma astia, jäitäkin tietääkseni järjestyy.
Saavuttuasi multin kolmospisteelle mene seisomaan koordinaattien osoittamaan paikkaan. Käännä katseesi suuntaan 169 E (169* /360* ja 32.5* / 60* , n. etelä ). Kapean näkymän lähes päässä, 135m:n etäisyydellä, näet / on "tarkkisen torpan" kohdalla liikennemerkki; moottoriajoneuvolla ajo kielletty. Kätkö on samassa suunnassa 19m sen takana.
Lähemmäs pääsee myös autolla hiukan kiertäen.
Kekkosen käläviällä käynnit:
Kekkonen kävi käläviällä kaikkiaan kolme kertaa. Tekstin selostus kertoo hänen ensimmäisestä matkastaan syksyllä 1957, toinen kerta oli eduskunnan puhemies Kauno Kleemolan hautajaiset 1965 ja kolmas em. henkilön patsaan paljastustilaisuus 1981. Kleemolaan hautajaiset alkoi siunauksella kannuksessa ja hän haudattiin kuitenkin kälviälle.
Kekkonen oli pitkään ollut suuntaamatta maakuntamatkoja Pohjanmaalle koska presidentin vaaleissa oli maalaisliiton, nykyisin Keskusta, ”maltillisempi siipi” asettanut hänelle vastaehdokkaan. Ehdokas oli Halsualta vaikuttanut maanviljelysneuvos Wiljami Kalliokoski. Ehdokkuudesta kuitenkin luovuttiin.
Viimein presidentti saatiin houkuteltua, osin mm. teollisuusneuvos Evald Vainion ansiosta, syyskesällä 1962, kahden päivän mittaiselle maakuntamatkalle.
Hän saapui Evald Vainion huvilalle syyskuun 23:n päivän iltana.
Valmistelut olivat sujuneet hyvin ja illan isännän velvollisuutena oli pitää tervetuliaispuhe arvovaltaisille vierailla.
Evald Vainio oli avustanut taloudellisesti silloista Kälviän kansanopiston rehtoria Antti Tuomi-nikulaa ja opistoa moneen otteeseen ja vastapalveluksena Vainio tilasi Tuomini-kulalta puheen tilaisuutta varten, puheen pito kun oli hänelle paremmin omaa alaa.
Illalla huvilan öljylamppu valaisi lempeästi mutta hämärästi ja sopivan hetken tullen Vainio nousi seisomaan ja otti paperin taskustaan.
Alku sanat sujuivat hyvin ilman paperiakin ja ne lausuttuaan Vainio katsoi paperiin ja katsoi tarkemmin ja viimein lausahti:" on sillä Antilla peijakkaan huono värinauha koneessa!"
Loppuilta saunottiin ja seurusteltiin helpottuneen ilmapiirin vallitessa. Presidentin seurueeseen kuului Kustaa Vilkuna ja Eino. S. Repo.
Aamulla klo: 7.00 karhilaiset Lohtajalta tulivat noutamaan veneillä seuruetta kokemaan verkkoja.
Seuraavassa lyhennelmä muistitietoon perustuvasta kertomuksesta:
Verkot saatiin koettua myöhemmin "Kekkosen kiveksi" nimetystä paikasta. Matka ei kuitenkaan sujunut ihan ongelmitta koska Hyypän Kalervon ja Sulon vene ei oikein tahtonut antaa kyytiä arvon vieraalle. Kokemisen jälkeen mentiin Karhiin Konttilaan kahville ja valmistamaan ja nauttimaan saaliista.
Kolmen tunnin kuluttua veneet rantautuivat Rytikarille, jossa presidentti riensi heti tervehtimään sodan aikaista hevoskuskiaan Santeria ja hänen vaimoaan Iitaa.
Tämän jälkeen hänellä oli mahdollisuus vaihtaa muutama sana muidenkin häntä sinne vastaanottamaan saapuneiden ihmisten kanssa. Lisäksi nautittiin Kälviän kunnan tarjoamat kahvit sekä lounas.
Loppu saaliista huutokaupattiin presidentin itse toimiessa meklarina.
Tämän jälkeen matka jatkui Lohtajan Ohtakarin kautta Kalajoelle.
Kuva 1. on otettu presidentti Kekkosen kolmannen ja viimeisen matkan aikana, puhemies Kleemolan muistomerkin paljastus tilaisuudessa 05.07.1981. Tämä oli presidentti Kekkosen viimeisiä virkatehtäviä kotimaassa.
Urho Kaleva Kekkonen oli Suomen presidenttinä vuosina 1956 – 1982. Hänen virkakautensa on tähän astisista pisin
Valtion päämiehistä Kalviällä on kayneet myös...
Varmuudella Stålberg kävi Edwin Castrenin hautajaisissa, mutta ennen suomen itsenäistymistä. Mannerheimin tiedetään ajaneen Kälviän läpi matkallaan pohjoisesta Kokkolaan, mutta täyttä varmuutta ajankohdasta ei minulla ole. Toden näköisesti virka-aikanaan kuitenkin? Nivalan Kyösti Kallio, jonka vaimon Kaisa Kallion sukujuuret ovat Kälviällä, mm. hiihti kilpaa aikanaan ja on hyvin todennäköistä, että hän on sen takia Kälviällä Käynyt. - Istuvasta ei ole mitään varmuutta, jatkoiko ja jaksoiko hän rullaluistimilla pyyhältää vielä hyvää baanaa, lähtien Pietarsaaresta, vielä Kokkolasta kuinka pitkästi eteenpäin...?
Additional Hints
(Decrypt)
1. Enxraahxfra nyyn ba "chexxv" wbgn rg ibv ningn
2. Ibv byyn cääfv xbexrhqryyn
3. ivrerxxäva
4. ivrerxxäva
Treasures
You'll collect a digital Treasure from one of these collections when you find and log this geocache:
Loading Treasures