Kälviän kantatilat: Tuunala
Please note Use of geocaching.com services is subject to the terms and conditions
in our disclaimer.
Helppo kätkö Kälviän kotiseutumuseolla.
Navigaattori saattaa opastaa sinut hakemaan kätkön Pirkolan puolelta tien kautta.
Isäntää kyllä kätköstä tiedotin kun sen sinne vein ja varmasti siihen tulee jotain eteen jos se häiritsee.
Tuumas vaan että" on sinne ainaki lyhyemmästi ko tuolta" ja näytti "portille päin".
Auton voi jättää myös ullavantien varteen.
Lumettomana aikana auto jätetään museon pihalle.
Kätkö ei sisällä kynää !
Museon päärakennus on vanha Tuunalan talo, joka on toiminut Lohtajan komppanian Vääpelin virkatalona.
Talo on siirretty paikalle toiselta puolen tietä, jostain suurten kuusien luota, nykyisen Tuunalan talon paikkeilta.
Muita rakennuksia museolla on; Kumpulan Pappilan jyvä-aitta, vanha luhti-aitta jostaki ?, lato ja uusimpana riihi ???.
Sisällä museossa paljon mielenkiintoista esineistöä, mm. Lassilan kellomestarieden koneita, vanhat täydelliset poliisin varusteet sekä mm. vanha puhelin... ym. Kannattaa käydä tutustumassa jos mahdollista. Auki-olo ajat saa netistä.
Vanhimmat merkinnät Tuunalasta on 1544 Veroluetteloissa. Tuunalan alkuperäinen talon paikka on sijainnut joen toisella puolen jossain pellolla olevan kulmanmallisen riihen tms. kohdilla, viereisellä mäellä, nykyisen paikan takana. Nykyiselle paikalle rakennettiin vuonna 1841 sattuneen tulipalon vuoksi.
Ruotusotamiesjärjestelmä:
Pohjanmaan talonpoikien edustajat tekivät Vaasassa 1732 sopimuksen vakinaisesta sotaväen pidosta.
Tällöin entisen Kalajoen komppania muutettiin Lohtajan komppaniaksi, jonka päälystön virkatalot hajautettiin samalle alueelle mista sen miehistö koottiin.
Kapteeni asui alaviirteen Sipilässä, luutnantti Kaarlelan kirilahdessa, vänrikki Sievin lakson tilalla, forarilla oli talo vetelissä, furiirilla nykyinen Kannuksen maaseutu-oppilaitos: Ollikkala ja varusmestarilla Reisjärven pietilä.
1700-luvun lopulla komppanian nimi muuttui toisen majurin komppaniaksi, kun Kälviän Gränö:ssä asunut komppanian päällikkö Carl Gustaf Freidenfelt yleni everstiluutnantiksi.
Komppanian vahvuus oli 150 miestä.
Vääpelin virkataloksi Tuunala varattiin 1733, siirryttäessä uuteen ruotujärjestelmään. Tuunalassa asui kaikkiaan 5 Vääpeliä vuoteen 1809 asti jolloin järjestelmä purkautui siirryttäessä Venäjän vallan aikaan. Virkataloissa toimitettiin katselmukset 5-vuoden välein. Pöytäkirjaan merkittiin Rakennukset korjauksineen, viljelykset, torpat rakennuksineen, niityt ja aidat sekä uudisraivaukset ojituksineen. Tästä johtuen talon asumista voidaan seurata aika tarkasti.
Eräässä käytettävissä olevasta tietolähteessä oli katselmuksessa päärakennuksen lisäksi, toinen asuin rakennus, sekä 9 talousrakennusta viinan polttimoineen, sikaloineen ja talleineen ym. joista kaikista oli tietona mitat ja esim. korjaus kehoitukset ym. Lisäksi oli mainittu kellari ja kaivo. Varsinaista maatilaa hoidettiin vuokraajien toimesta, pitäjän tapojen mukaisesti.
Viimeinen Tuunalassa asunut Vääpeli oli juhlallisesti: Adam Svanborg.
Sotilastorpat:
Kälviälle perustettiin 21/22 sotilastorppaa, joita kutakin ylläpiti 3-7 taloa eli ruotua.
Torpan rakentamisesta annettiin ruodulle melko väljät ohjeet. Paikka oli valittava ulkopalstalta, joka tarkoittaa viljelysten ulkopuolelta ja sinne oli raivattava tietty määrä peltoa, pieni kasvimaa ja niittyä heinämaaksi niin että siitä sai korjattua kaksi talvikuormaa heinää. Torpan tupa ei saanut ylittää 9 kyynärää, ( 5,6 m ) ja se piti varustaa piipullisella takalla. Säilyneissä torpissa on kaikissa tuvan lisäksi kammari ja porstua. Huonekorkeutta piti olla normaalia enempi jotta tuvassa pystyi "äkseeraamaan" eli harjoittelemaan kivääri temppuja. Lisäksi torppaan piti rakentaa pieni navetta ja kaivo. Talot omistivat torppien maat ja torpparien vaihduttua vanha torppari sai siirtää tekemänsä rakennukset pois.
Torpat olivat silloin asutustoimintaa jolla asutusta levitettiin laajemmalle alueelle. Torpan perustamisen yhteydessä sotamies sai ruotutaloilta: lehmän ja pesti rahana 6 taalaria hopearahaa. Vuosittain torpat saivat taloilta tynnyrin leipäviljaa sekä tarkasti määrätyn siviilivaatetuksen vasikannahkaisine laukkuineen joissa piti olla karva päällä. Kruunulta sotiilaat saivat vuotuisen 30 kuparitaalerin palkan, sotilas vaatetuksen, aseet, ( musketti, pistin ja miekka ), sekä muut määrätyt varusteet.
Tuona aikana käytyjen viiden sodan lisäksi sotilaat komennettiin myös mm. linnoitustöihin eri puolelle Suomea.
Sotilaat toivat myös uutta elämää pitäjiin, pitäen kirkonmenojen jälkeen Äkseeraus-näytöksiä kirkon luona ja sotilaan ammatti saikin paljon uutta arvostusta.
Sotilailla oli käytössä Ruotsin kieliset lyhyet ja ytimekkäät sotilas-nimet joista moni paikannimikin nykyään juontaa juurensa: Bask, Grigsman, Hök sekä mm. Krook, Pamp ym...
Rumpalit:
Mainittujen lisäksi Komppaniaan kuului kaksi rumpalia, jotka hoitivat taistelutahdon kohotuksen lisäksi viestimiehen tehtäviä, tiedottaen sovituin soinnuin, muille joukoille taistelun kulusta. Rumpalit asuivat huomattavasti sotilaita ylellisemmin muun asutuksen joukossa ja heitä tiedetään asuneen Kälviällä kaksi: Abraham Cronhummelfeld ja Samuel Matlin.
Ruotusotamies järjestelmän voidaan katsoa alkaneen v. 1713 jolloin pohjanmaan maaherra määräsi nostamaan viiden talon ruoduista aina yksi sotilas eli viisikäs / ruotu, Pohjanmaan rajojen turvaksi. ( Kalajoen komppania? )
Tätä ennen miehistö valittiin sotaan kelpaavien ja joutavien miesten keskuudesta arvalla. Kelpoisuus vaatimukset lienee olleet aika kovat, esim. 1807 oli vaikeutena saada mitan täyttäviä, ( 171 cm ), miehiä jolloin pituusrajaa alennettiin ratsumiehellä 168,4 cm ja jalkaväelle 165,9 cm.
Varsinainen sotiminen taistelussa tapahtui sille valitulla tasaisella tantereella jossa toisia lähestyttiin kahdessa rivissä ja noin 120 askeleen etäisyydellä etummainen rivi ampui jonka jälkeen taaempi rivi lähti etenemään ja ampuneet jäivät taakse lataamaan. Seuraavaksi ammuttiin 60 askeleen päästä ja kolmannen kerran 8-10 askeleen etäisyydellä, jonka jälkeen alkoi rymmäkkö pistimin ja miekoin.
Ruotusotamies järjestelmä purkautui venäjän vallan alettua 1809 ja sotilaille taattiin lain voimalla oikeus asua torpissaan sekä annettiin pieni eläke.
Google haulla: "Suomen sota keskipohjanmaalla", tulee linkki maakuntaliiton sivujen alla olevaan sivustoon jossa kerrotaan 1809 tapahtumista alueella.
Museolle näkyy myös Pirkola: museosta seuraava talo Ullavaan päin sekä soittajista vieläkin tunnettu Nurila: jokivartta 200-300m ylemmäs. Nyrilasta lähti aikanaan keikalle toinen laajalti suomessa tunnettu Kälviäläinen tanssiorkesteri: Domino, 1950-60 luvuilla. ( Toinen tuon ajan tunnettu käläviläinen orkesteri oli Kimara. ) Näiden talojen kanssa Tuunalalla oli aikanaan yhteinen mylly. Talot kuuluvat Kälviän jokikylään.
Tuunalan nykyisen asukkaan sotilasarvo ei ole minulla tiedossa, mutta voisi varovasti päätellä että hän kuuluu jo nykyään nostoväkeen?
Museon aukioloajat ovat vähän vaihdelleet vuosien saatossa, mutta joka kesä sitä on auki pietty.
Additional Hints
(Decrypt)
a. "cvghhf enwn" znnfgn?