Skip to Content

<

Kälviän alueliitokset.

A cache by Kattila1 Send Message to Owner Message this owner
Hidden : 04/14/2012
Difficulty:
2 out of 5
Terrain:
1.5 out of 5

Size: Size: small (small)

Join now to view geocache location details. It's free!

Watch

How Geocaching Works

Please note Use of geocaching.com services is subject to the terms and conditions in our disclaimer.

Geocache Description:

Kätkö on Kälviään vuonna 1842 liitetyssä Ridankylässä.
Kätkö on toteutettu yhdessä kyky-77:n kanssa ja se on heidän maalla.


Vähän ennen kätköpaikkaa, vasemmalle päin kääntyvän tien päässä, on entinen Kumpulan Pappilan torppa; Rajala. Rajala on saanut nimensä siitä että se sijaitsee vanhalla Kälviän ja Kaarlelan rajalla. Edempänä kätkön ohi menevän tien päässä on Huhtalan talot.

Auton voit jättää vaikka, vähän ennen kätköä olevaan Rajalan tienhaaraan.

Kälviän alueliitokset:

Kälviän pitäjään on sen itsenäistymisen, v. 1639, jälkeen liitetty alueita, niin Kaarlelasta, Alavetelistä, Lohtajalta kuin Kannuksestakin. Liitokset ovat johtuneet lähinnä ihmisten asioinnista ja kanssa käymisesta sekä kirkossa käynneistä Kälviällä.

Liittämättä on jäänyt vieläkin yksi kummajainen; Tuuna. Tuunassa asuu paljasjalkaisia Ridankyläläisiä ja kaikki asioiminen ja asukkaiden kanssakäyminen tapahtuu Ridankylälle ja Kälviälle. Verot maksetaan nykyään Kruunupyyhyn ja kirkolliset toimitukset ja verot taas Alavetelin seurakunnassa. Tuunaan on matkaa Ridan taloista vain pari kilometriä, mutta raja kulkee siinä välissä.

Ensimmäiset liitokset tehtiin jo ennen Pitäjän perustamista vuonna 1608, Tällöin Kaarlelan Ruotsalon kylään, johon kuului myös Kalviä, liitettiin nykyinen Peltokorven kylä. Käytännössä Korpilahdesta lohkaistuista yhdeksästä talosta muodostettiin uusi kylä ja syyt tähän mainitaan olleet kielelliset. Peltokorven taloista viidestä löytyy tietoja 1500-luvun puolesta välistä ja ne ovat; Parpala, Krekilä, Puikko, Riippa ja Suonperä.

Ensimmäiset liitokset Kälviän pitäjään tehtiin ennen Isojakoa vuonna 1842. Silloin Kälviään liitettiin kaksi lähes kokonaista Kylää; Ridankylä ja Vuolle. Ridankylän mukana tuli tuolloin Herrosen, Ridan , Hassisen ja Laxon sekä Huhtalan talot jotka irrotettiin Alavetelin Nordby:stä. Herrosen ja Ridan taloista loytyy mainintoja 1500-luvulta.

Samaan aikaan Vuolteella tuli taas Vuolle ( myöh. Pajala ) ja Muuraiskankaan talot , jota irrotettiin Lohtajan Marinkaisista. Isojaon aikana Ridankylään liitettiin vielä Plusisaari Kaarlelasta, vuonna 1857.

Sitten oli saama puolella Ruotsalo, tai tarkemmin Peitso, kun Keiskinjärven rannalla olevat Keiski ja Manki erotettiin Lohtajan marinkaista ja liiteettiin Kälviään vuonna 1906, Kirkollisessa jaotuksessa. Arvostetun Lohtajalaisen historiaharrastajan mukaan, Maunulanmäellä sijaitseva Manki on ehkä Lohtajan vanhin talo ja joidenkin lähteiden mukaan, paikka olisi ollut asuttuna jo 1300-luvulla, ollen silloisen suur-lohtajan taloista yksi kolmesta. Toiset kaksi ovat olleet Kalajoen ja Himangan rajoilla oleva Himanka, nyk. himankakylä ja olikohan Niemi nykyisellä Lestijärvellä. - Tästä voi päätellä Ruotsalon vanhimpien talojen olevan todella vanhoja.

- Minkähänlaisia rohomuja me oiken olhan, ko on naapurista saatu vanahin talo ja meillä kauiten palavellu Pappi?

- Seuraavia voisi sanoa jo kuntaliitoksiksi. Kunnallinen hallinto erotettiin osittain Pitäjän hallinosta vuonna 1865 ja oisiko tähän ollut syynä se, että näitä yhteisiä asioita alkoi olla jo niin paljon ettei Pappien ja luottamusmiesten rahkeet enään riittäneet niiden hoitamiseen vai tämän poliittisen kentän alkava kukoistus?

Sitten laajeni liitetty Vuolle, kun Lohtajan Vuolle ja Salo liitettiin siihen. Viimeisimmät Kälviän Pitäjän laajennukset on tehty vuonna 1930 Kannuksesta, kun Riippala ja Haapasaari liitettiin Kälviään. Tähän Passojan kupeeseen, raivattiin sotien jälkeen myös Marinkaisnevan asutusalue.

Meren rannalla maankohoaminen on tuonut aikojen kuluessa ja tuo edelleen, lisää maa-alueita Kälviän ja Ullavan Jakokunnalle. - vai meniköhän ne nykyään rantojen omistajille?

Kruunuhääperinne:

Talolliset viettivät ennenvanhaan häitä Juhannuksen aikaan ja häät oli kolme päivää kestävä komea juhlatilaisuus, johon kutsuttiin paljon väkeä. Perinne alkoi jo Helatostain aikoina kun koko kylän vihkiparit lähtivät komeana saattueena kihlan ostoon ja kuulutuksille ym. pappilaan.

Häät alkoivat Sulhasen kotona perjantai aamuna jolloin kokit ja muut järjestäjät tulivat juhlataloon valmistelemaan juhlaa.

Hää päivänä Sulhanen seisoi talon portailla vastaanottamassa vieraita ja Pelimannit soittivat vieressä rappusilla vieraille tulomarssia. Kun vieraat olivat saapuneet ja Morsian puettu naapurissa, lähtivät Sulhanen, pelimannit ja päävaatteen pitäjät hakemaan Morsianta takaisin häätaloon hevosilla komeana kulkueena, musiikin soidessa.

Pappi vihki Hääparin tuvassa Morsiustaivaan alla, jonka jälkeen seurasivat onnittelut ja Hääateria. Ateria aloitettiin, juhlien luonteesta riippuen, joko Ruokavirrellä tai Pelimannien soittamalla Marssilla. Ateria oli perinteisesti aika runsas.

Aterian jälkeen Pelimannit aloittivat tanssin soittamisen. Ennen yleisiä tansseja soitettiin häätansseja joita päävaatten pitäjät tanssivat. Sen jälkeen alkoi kruusupurppuri, johon edellisten lisäksi osallistui itse hääpari.

Purppurin alussa frikuleerattiin, eli mentiin kahden parin ryhmiin vastakkain, palattiin takaisin, vaihdettiin paria ja mentiin taas takaisin. Välillä pyörittiin siliaa valssia ja purppurin viimeinen osa; marssi, oli sitä parempi, mitä mutkikkaammin sen johtava pari osasi tanssia ja pelimannit soittaa. Kruusupurppurin jälkeen saattoi vielä seurata yleinen purppuri, johon osallistui koko hääväki.

Purppurin jälkeen alkoi morsian tanssit. Miehet tanssittivat morsianta rahan edestä ja saivat korvauksesksi maksamastaan tanssista ryypyn. Morsiantanssien jälkeen alkoi yleinen tanssi, kiperät polkat ja siliat valssit kesti juhlapaikalla aamuyöhön.

Toisena päivänä nuoret tanssivat kestitysten välissä, mutta vanhempi väki ei yleensä osallistunut ilonpitoon enään toisena päivänä.

Kälviäläisissä häissä oli ennen vanhaan omat lopun merkit: vieraat saattoivat istua tuvassa kun sisään astui hullunkurisesti puettuja ja naamioituja miehiä. Nämä huomattuaan vieraat poistuivat ja pelimannit soittivat heille lähtömarssia.

Lyhennelmä on laadittu Kerttu Hakunnin kirjoituksesta teoksessa: Vanhaa Lohtajaa.

Kansanmusiikki- ja kansansoittoperinne elää maakunnassa voimakkaana. Kälviäläisistä vanhoista soittajista tunnetuin lienee "Vähälän seppä": Aatu Vähälä. Hän oli syntyisin Ullavan Vähälästä ja avioiduttuaaan rakensi Kälviälle, Ridankyläntien varteen talon ja pajan. Hän voitti useita maanlaajuisiakin pelimannikilpailuja ja soitossaan hän käytti paljon kruusuja ja hänen soittonsa rytmi oli keinuva. Hän teki - ja hänen mukaansa nimettiin Kälviällä paljon kansanmusiikki kappaleita. Kätkö Kälviän Porkola tuli laitettua tietämättään hänen kotinsa paikan lähelle. Paja on ollut urheilukentän puolella tietä.

Kätkö on Ridankylässä; "pelemannin paikalla". Paikka on Huhtalan maalla ja Huhtalassa on asunut 1800 - 1900 -luvun vaihteessa Kaustisen Peltoniemestä ja Tastulasta kotoisin ollut perhe.

Ridankylästä on myös toinen kuuluisa Kälviäläinen hääpelimanni Ridan Aleksi.

Additional Hints (Decrypt)

xvira gnxnan cvyxvfgää.

Decryption Key

A|B|C|D|E|F|G|H|I|J|K|L|M
-------------------------
N|O|P|Q|R|S|T|U|V|W|X|Y|Z

(letter above equals below, and vice versa)



 

Find...

178 Logged Visits

Found it 177     Publish Listing 1     

View Logbook | View the Image Gallery of 2 images

**Warning! Spoilers may be included in the descriptions or links.

Current Time:
Last Updated:
Rendered From:Unknown
Coordinates are in the WGS84 datum

Return to the Top of the Page

Reviewer notes

Use this space to describe your geocache location, container, and how it's hidden to your reviewer. If you've made changes, tell the reviewer what changes you made. The more they know, the easier it is for them to publish your geocache. This note will not be visible to the public when your geocache is published.