Kälviän urheilukenttä Mystery Cache

This cache has been archived.

Kattila1: Sitä aitaa kätkön paikaksi tää oottaa edelleen.

Tosin ton ratkasuun käytettävä seuraennätyssivu oli kadonnut, joten joutaa arkistoon ja leerolle uutta huntattavaa

More
Hidden : 4/24/2012
Difficulty:
3 out of 5
Terrain:
2 out of 5

Size: Size: regular (regular)

Join now to view geocache location details. It's free!

Watch

How Geocaching Works
Looking for a different adventure?

Related Web Page

Please note Use of geocaching.com services is subject to the terms and conditions in our disclaimer.

Geocache Description:

Tarjolla hieman Kälviäläistä yleisurheiluhistoriaa ja urheilukentän eri vaiheita KÄLVIÄN KESKUSTAN ENSIMMÄISEN mysteerikätkön muodossa. Laitathan purkin samoin päin eli ylösalaisin takaisin ettei purkki kastu niin pahoin.

HUOM! Kätköjärjestelyissä on tämän sijaintia pikkusen muutettu. Huomioi laskutoimitus kaavan loppuun!

Kälviän Tarmo on perinteikäs urheiluseura, joka on perustettu jo vuonna 1909. Menestystä on tullut useassa urheilulajissa yli 100 vuoden ajan. Nykyään jaostoja on 10 ja seura toimii vireästi.

Urheilukentän perustaminen

Yleisurheilupaikkoina kentän puuttuessa olivat Puukankaan puisto, Marttilan tienristeys ja rautatieasemalle radan vartta kulkeva tie. Siinä juostiin 100 metriä, pitemmät matkat juostiin maantietä pitkin Ullavan suuntaan. Heitotkin suoritettiin rautatien alueella, jossa koivukuja haittasi heittoja, mutta joskus kuulemma auttoikin, kun sattui käymään sopivasti oksiin. 100 metrin juoksulla lähetettiin valkoisella liinalla. Aavistuslähdön ottaneita harvoin huudettiin takaisin. Yleensä kisat olivat moniotteluita, suosituin oli kolmiottelu 100 metriä, pituus ja kuula. Erikoislajina oli usein 1500 metrin juoksu. Palkintoina annettiin yleensä mitaleita, joskus jopa talousesineitäkin.

Kälviän urheilutoiminta vilkastui huomattavasti, kun Tarmon yleiseen kokoukseen lokakuussa 1932 saatiin tieto, että kunta on lahjoittanut seuralle kaksi maapalstaa urheilukentän rakentamista varten. Samassa kokouksessa valittiin toimikunta vaihtamaan lahjoitetut maa-alueet Jalmari Marttilan kanssa ja ostamaan häneltä lisämaata urheilukentän rakentamista varten. Kaupan yhteydessä Jalmari Marttila teki seuralle huomattavan lahjoituksen.

Seuran toiminnassa alkoi vilkkaampi ja määrätietoisempi kausi, jota jatkui aina talvisotaan saakka. Urheilukentän rakennustyöt aloitettiin heti ja saman talven aikana pidettiin soranajotalkoita kentän kunnostamista varten. Perustamistyöt, salaojitus, auraus ja tasoitus aloitettiin kesällä 1933. Seuran jäsenten innokkaan talkootyön tuloksena kenttä saatiin vihdoin valmiiksi ja vihkiäiskilpailut pidettiin syyskuun 8. päivänä 1935. Kentän avajaisten suoritti tuleva eduskunnan puhemies Kauno Kleemola ja juhlapuhujaksi oli saapunut maineikas Tahko Pihkala. Puhe kesti noin kaksi tuntia, johon paikallisen kerrotaan tokaisseen :" Tuli siinä kenttä kunnolla vihittyä."

Seitsemäs vuosikymmen- Tarmo jälleen ilman urheilukenttää

Vuoden 1971 tärkeänä puheenaiheena oli sinä vuonna ollut urheilukentän luovuttaminen kunnalle. Urheilukenttäalueen luovuttaminen aiheutti myös vastakkaisia mielipiteitä. Kenttä kaipasi kuitenkin peruskorjausta ja esillä olevat tiesuunnitelmat aikoivat viedä kentästä osan juoksuradoista. 70-luvun puolivälissä Ullavantietä laajennettiin, ja urheilukentän takasuora oli usean vuoden ajan kaksiratainen.

1974 Kälviän Tarmo pääsi yksimielisyyteen asiasta kunnan kanssa. Luovutussopimuksen mukaan Kälviän kunta rakentaa uuden urheilukentän ja pitää huolta sen suorituspaikoista. Huolimatta siitä, ettei kunnassa ollut kunnollista urheilukenttää, saavuttivat yleisurheilijat 1970-luvulla kuusi Suomen mestaruutta ja neljä ikäkausimestaruutta, kirkkaimpana kentän vieressä asuneen Markku Juholan kulta 10-ottelussa ja osallistuminen 1972 olympialaisiin.

Kahdeksas vuosikymmen - Kälviä saa hienon urheilukentän

Urheiluväen kauan odottama uusi urheilukenttä valmistui 1980. Heinäkuussa suorituspaikat saivat punaisen Rubtan-päällysteen ja sopivasti kentän vihkiäiskilpailuihin saatiin radan maalaustyöt suoritettua. Onnistuneet vihkiäiskilpailut pidettiin 17.8. asiaankuuluvine menoineen. Urheilukentän merkitys näkyi välittömästi ikäkausikilpailujen osanottajamäärässä. Parhaimmillaan kilpailut keräsivät 150 osanottajaa. 90-luvulle tultaessa kenttä oli nopeasti mennyt pilalle, joten 1990 jouduttiin jo tekemään peruskorjaus kentälle, jolloin saatiin uusi Spurtan-pinnoite tilalle.

1990-luvun loppupuolella järjestettiin useita hienoja kansainvälisiä kisoja, joissa kilpailivat useat Suomen huiput aina Samuli Vasalasta Oskari Fröseniin sekä monia Afrikkalaisia juoksijoita. Huonon pohjatyön ja routivan savimaan takia kenttä kuitenkin rapistui jälleen nopeasti ja nyt se on ollut peruskorjauslistalla jo yli 10 vuotta ja on lähes käyttökelvoton.

Alussa annetut koordinaatit eivät vie sinua kätkölle. Tämän jemman teemana on Kälviän Tarmon yleisurheilu, joten saat KAIKKI tarvittavat korjaukset annettuihin koordinaatteihin vastaamalla seuraavaan, urheiluun liittyviin kysymyksiin. Apua saatat löytää yleisurheilujaoston tilastosivulta nettisoitteesta www.kalviantarmo.fi.

N xx°aa.bcd +14 E YY°ef.fgg +11 ( Lisäykset siis minuutin tuhannesosiin, eli "viimeisiin numeroihin! Paikka vaihtui .)"

xx= Miesten 3-loikan seuranennätysvuosi +2

aa: Vanhimman Tarmon ennätyksen vuosiluvun 2 viimeistä numeroa +3

b: Tarmon 100m ennätyksen (käsiajanoton) kymmenesosat?

c: Tarmon olympiaedustusten määrä tai 4 min. alittajien määrä 1500metrillä?

d: Miesten 10-ottelun seuraennätyksen viimeinen numero?

YY: Miesten kahdensadan metrin vanhimpien tulosten sekunnit Tarmon tilastoissa.

e: Raimo Keiskin Tarmon seuraennätysten lukumäärä?

ff: Margareetta Honkaharjun juokseman 100m seuraennätyksen kymmenes- ja sadasosat?

gg: Kuinka monta senttiä yli 2 metrin on Tarmon korkeushypyn seuraennätys?

Tarkasta ratkaisusi

Additional Hints (No hints available.)



Advertising with Us