Kälviän Kantatilat: Miekkoja / Nissi
-
Difficulty:
-
-
Terrain:
-
Size: 
(small)
Please note Use of geocaching.com services is subject to the terms and conditions
in our disclaimer.
Kätkö on nykyään "Jokikylätaloksi" nimetyllä, entisellä Nissin Koululla.
Koululla järjestetään erilaisia tapahtumia ja sitä voi vuokrata myös omaan käyttöön. Talon omistaa Kälviän Jokikylän Kyläyhdistys.
MITÄÄN EI TARVITSE PURKAA, ... oikeesti !
Kälviän Kantatilat: Miekkoja / Nissi
Kälviän vanhoissa talon numeroinnissa Nissi on numerolla Kälviänkylä 2. Kälviä no:1 on aiemmin esitelty Lassila, joka on Nissin naapuri parin- kolmensadan metrin päässä Vähäjokivartta ylöspäin. Erään tiedon mukaan Lassila olisi 1500-luvulla lohkaistu Nissistä?
Vanhimmat merkinnät Nissistä löytyy 1553 ja Lassilasta 1562. Tiedot ovat tosin eri lähteistä.
Nissi on aikanaan ollut Kälviän Miekkoja ja se muutettiin Nissiksi Isojaon yhteydessä, kun Lohtajan Miekkoja liitettiin Kälviään.
Nissin paikka on alunperin ollut nykyisen Jokikylätalon paikalla. Talo on entinen Nissin Koulu. Tällä paikalla talo on 1749 vuoden kartassa ja kuvatekstissä mainitaan talon jaetun 1761. ja ja oliko tässä vaiheessa kun Nissin talot siirrettiin toisellepuolen nykyistä tietä?
Nykyisin Nissin taloja on laajalti koulun ympäristössä
Nissillä / Miekkojalla on asunut kuuluisa Kälviäläinen Laivanrakennusmestari Iisakki Miekkoja. ( 1706 - 1761 ) Laivojen lisäksi hänen mainitaan rakentaneen ainakin Lohtajan tapulin.
Laivan Rakennus Keski-pohjanmaalla:
"Kokkolan seudulla oli kunniakas osuus siinä nopeassa uudistuksessa, joka tapahtui Ruotsin ja Suomen Kauppalaivastossa Isovihan päätyttyä ja etenkin Tuoteplanketin julkaisemisen jälkeen v. 1724". Tuolloin kotimaassa kauppaa sai käydä vain kaupungeista ja kauppiaat omistivat ja rakennuttivat yleensä kaikki Kauppalaivat. Ulkomaan kauppa vaati 1720 - 1765 erilliset tapulikaupungin oikeudet.
Kokkolan pormestari Westring:llä oli vaikutuspiirissään 1700-luvun alussa, Ruotsin ja Englannis kuuluja Laivanrakentajia ja -rakennuttajia ja hän rakennutti itsekin laivoja Kokkolassa. Kruunulla oli tuolloin oma veistämö Kruunupyyssä, mutta Kokkolan laivanrakennustoiminnan laajennuttua, Kruunukin alkoi pienen tauon jälkeen, uudelleen tilaamaan laivojaan Pohjanmaalta, muttei omalta veistämöltään.
Niimpä ottivat Westring ja muuan Steen v.1730 rakentaakseen kaksi suurta yli 110 jalan pituista laivaa Kruunulta, mutta Amiraliteettivirasto lähetti kuitenkin Kuunupyystä, Ylirakennusmestari Bength Holm:n valvomaan ensimmäistä rakennustyötä ja kehittämään Kokkolan Kaupungin vaikutuspiirin, erityisesti Kälviän laivanrakennus toimintaa. Holm laati rakentamiinsa laivoihin ennalta suunnitelmat ja piirustukset. Tilatut laivat olivat nimeltään Wasa ja Garleby.
Holm jäi laivojen valmistuttua vielä pitkäksi ajaksi Keski-pohjanmaalle ja Kokkolaan. Bength Holm:n viimeiseksi kesken jääneeksi työkseen jäi Kauppias Carlblomin tilaamat: Öjässä tehty Loisa Ulrica sekä samaan aikaan Kälviän jatkojoella rakennettu Prinz Adiolph.
Loisa Ulrica:an, 83 jalkaa, Holm teki itse mallit, joita rakentaja joutui tosin muuttamaan ja Pinz Adolph:n pelkät summittaiset piirustukset.
Samaan aikaan Jatkojoella tehtiin myös Kruunun tilaamia laivoja, jonka johdosta Ylirakennusmestari Holm vain summittaisesti tarkasti kauppalaivojen rakentamista. Holm palasi kotiseudulleen eteläpohjanmaalle ennen näiden alusten valmistumista.
Holm lähti vuonna 1746 takaisin Tukholman suurille veistämöille. Hänen ansioikseen on luettava Kokkolan laivanrakennustoiminnan voimakas kehittyminen tuona aikana. Tästä alkoi Keski-pojanmaan maineikas laivan veisto kausi, joka kauppalaivojen osalta päättyi 1900 -luvun alkupuolella, raudan ja moottoreiden asutessa kuvaan mukaan.
Prinz Adolphin Rakennusmestarina oli Kälviäläinen Iisakki Miekkoja ja hänen sitkeyden ja uutteruuden ansiosta Prinz Adolph valmistui, vuonna 1744 ja se oli suurin Keski-pohjanmaalla tehty kauppalaiva sekä yksi suurimmista kauppalaivoista Suomessa. Laivan rakennustapa poikkesi myös totutusta, koska siitä tehtiin Holm:n opppien mukaan tasaperäinen.
Prinz Adolph:n kölipituus nousi peräti 109 1/2 jalkaan. Tämä on lähes 33 metriä ja silloin laivan pituus perän uloimmasta osasta keulaan on runsaat 40 metriä ja leveyttä sillä oli n. 27 metriä. Kantavuutta sillä oli huikeat 140 lästiä. Kantavuutta ja ruuman tilavuutta mittaava lästi on painomitoissa n. 2,5 kg ja tilavuusmitoissa n. 3 900 litraa ?
Ulkomaankauppaa rajoitettiin tuolloin asettamalla ulkomaankauppa kaupungeille luvanvaraiseksi. Laivan omistaja Cristian Carlblom kiersi sitä myymällä suurimman osan laivan omistuksesta Turkuun. Carlblom kuoli 1746 ja laivan myöhemmistä vaiheista ei ole tietoa.
Kristian Carlblom oli aikansa varakkaimpia porvareita Kokkolassa ja Hän omisti myös Kälviältä Penttilän talon. Tiedetään että ainakin hänen vaimonsa vietti viimeiset elin vuotensa Kälviän Penttilässä jossa mainitaan olleen tuohon aikaan paljon palvelusväkeä.
Kokkolan saatua ulkomaan kauppa oikeudet vuonna 1765, kaikki Keski-pohjanmaan rannikolla tehdyt laivat yksinkertaisesti rekisteröitiin tehdyksi Kokkolassa ja ne rekisteröitiin Kokkolaan.
Kälviän jatkojoella ollut veistämö on sijainnut Holmalla, Kälviänjokisuulla eteläpuolella jokea ja se on nykyisin kartassa "Herraholma". Toinen kälviän "varveista", on ollut Rytikarin perällä.
Kälviällä tehtiin myöhemmin ainakin kolme Prinz Adolph:a suurempaa laivaa; 116 jalkainen Grev Carl, 130 jalkainen Baron Anders ja 127 1/2 jalkainen General. Suurin osa kälviällä tehdyistä laivoista oli pituudeltaan 50 - 80 jalkaa. Kälviällä rakennettiin kaikkiaan yli 50 alusta ja ne olivat kaikki verrattain kookkaita. Rakennuttajat käyttivät paljon talonpoikia mestareina työmaillaan. Joukosta löytyy, Iisakki Miekkojan lisäksi, paljon Kirkonrakentajistaan tunnettuja sukuja kuten Honga ja Lillhonga. Kirvesmiehet olivat myös alueen talonpoikia.
Veistämöitä, eli varveja on ollut pitkin Keski-pohjanmaan rannikkoa; Kokkolassa; mm. Halkokarilla ja Ykspihlajassa, Kruunupyyssä, Öjä:ssä, Pedersöressä, Kalajoella sekä tietysti Lohtajalla, jossa laivoja tehtiin mm. Lohtajan Rauman, ( Himangan Raumankari ), veistämöllä kaikkiaan 31 kpl, joiden keskikoko oli 66 lästiä.
Kalajoella on Holmanperä niminen paikka joen eteläpuolella ja veistämö lienee sijainnut siellä, jossain nykyistä markkinapaikkaa eli Plassia vartapäätä, toisella puolen jokea.
Kokkolassa ja sen lähi pitäjissä, rakennettiin joko omaan käyttöön tai myytäväksi 1600-luvun alusta 1920 luvulle arviolta tuhat purjelaivaa. Kokkola nousi 1700 ja 1800 -luvun vaihteessa Suomen merenkulku Kaupunkien kärkeen: Kaupungin kauppalaivasto oli 1800 -luvun alussa useita vuosia maan suurin.
Näiden lisäksi meriä kynti lukematon joukko "talonpoikaispurjehtijoita", kuten esimerkiksi Israel Mikkola. Heitä ja heidän laivojaan ei lähteinä olleissa teoksissa näy.
Additional Hints
(No hints available.)