Tuusulan vaakuna Mystery Cache
Bray 69: Laitetaan kätkö arkistoon. Kiitos kaikille ratkaisijoille ja kävijöille.
-
Difficulty:
-
-
Terrain:
-
Size: 
(small)
Please note Use of geocaching.com services is subject to the terms and conditions
in our disclaimer.
Mysteerikätkö Tuusulan kunnan Rusutjärven kylän maisemissa. Annetut koordinaatit vievät Tuusulan keskuksen Hyrylän alueen kyltille, mutta siellä ei ole mitään kätköön liittyvää. Varsinaisen kätköpurkin koordinaatit saat Tuusulan vaakunasta. Mystery cache located near the Rusutjärvi village in the county called Tuusula. The mystery can unfortunately be solved only in finnish language.
Kätkön koordinaatit ovat N60.25.xxx ja E024.59.yyy. Luvut xxx:lle ja yyy:lle saat vaakunasta. Tee vielä tarvittavat vähennykset vaakunasta irtoaviin lukuihin (xxx= xxx-428 ja yyy= yyy-127) ja käsissäsi on lopulliset kätkön koordinaatit. Onnea mysteerin selvittämiseen!
Tietoa Tuusulasta: Tuusula ympäröi Tuusulanjärveä – paitsi järven pohjoispäässä, missä on Järvenpään kaupunki. Nykyisin Tuusulalla on kolme maaseudun ympäröimää keskusta: Hyrylä, Jokela ja Kellokoski. Tuusulan historia itsenäisenä hallintoyksikkönä alkaa vuodesta 1643, jolloin muodostettiin Tuusulan kappeliseurakunta. Hyrylän kehittymiseen kuntakeskuksena vaikutti pääkaupungin läheisyys sekä venäläisen varuskunnan perustaminen 1850-luvulla. Tuusulanjärven taiteilijayhteisö: Tuusulaan syntyi 1800-1900 -lukujen vaihteessa Suomen kautta aikain merkittävin taiteilijayhteisö. Sen jäsenten ajatusten ja käden jälki vaikutti, ja on sen jälkeenkin vaikuttanut, koko Suomen kansan kohtaloon ja asenteisiin: suomalaisen identiteetin muodostumiseen. Yhteisön elämään tutustuttaessa sana kulttuuri saa uuden ja erilaisen sävyn: vivahteikkaamman, arkisemman ja elämänläheisemmän. Taiteilijayhteisö syntyi Tuusulanjärven itärantaa myötäilevän vanhan Rantatien varteen, joka on nykyisin nimetty museotieksi. Ennen taiteilijayhteisön muodostumista, vuonna 1872, Aleksis Kivi vietti tien varrella sijainneessa, hänen veljensä asuttamassa mökissä elämänsä viimeiset kuukaudet maaliskuun alusta vuoden viimeisen päivän aamuvarhaiseen. Myöhemmin tien vaikutuspiirissä asuivat ja tekivät työtä muun muassa Juhani Aho, Venny Soldan-Brofeldt, Jean Sibelius, Pekka Halonen, Eero Järnefelt ja J. H. Erkko. Nykyisin Ahola, Ainola ja Halosenniemi ovat museoita. Suvirantaa asutti Eero Järnefeltin jälkeen hänen tyttärensä taidemaalari Laura perheineen, ja paikka on edelleen suvun hallussa yksityiskotina. Myös Aleksis Kiven kuolinmökkiä vastapäätä tien toisella puolella sijaitseva Erkkola on nykyisin yksityiskoti.
Lähde: Wikipedia
Tarkasta geocache.fi:n palvelussa onko ratkaisusi oikea
Additional Hints
(Decrypt)
zlfgrrev: fhbzra xvryrffä ba xnxfv vyznvfhn fnanyyr ubcrn
xägxö: abva 10 zrgevä xhzznyyvfrygn chhygn