Muistomerkki noudattaa tyylitellen malliltaan vanhaa harkkohyttiä, mutta on kooltaan hieman isompi. Muistomerkin on suunnitellut Lasse Minkkinen ja se on paljastettu 11.7.1993. Lohkokivistä muuratuissa seinämissä on muistona vanhan rautaruukin kuonaa sekä joitakin suo- ja järvimalmista tehtyjä pieniä rautaesineitä. Etusivulla on harkkohytin täyttöaukkoa muistuttava "uuni", jossa on tallennettuna vanha rautaruukin väkivasara. Se lienee peräisin 1600-luvulta.
Muistomerkin ovat rakentaneet kyläläiset talkootyönä ja mestareina toimivat; Matti Honkala, Tarmo Levonperä, Tauno, Veikko ja Viljo S. Määttälä.
Memorial respect old styles pig hut model of view, but is a slightly larger dimensions. Monumet has been designed by Lasse Minkkinen and it was unveiled 11.7.1993. Between block stones has a reminder of the old ironworks dross as well as some of the marsh and lake ore made of small iron objects. At the front wall is a pig hut filler hole, which is stored in an old ironworks hammer, probably from the 1600s.
The monument is built by volunteers from the villagers and the masters at the work has been; Matti Honkala, Tarmo Levonperä, Tauno, Veikko, and Viljo S. Määttälä.
Henkilö muistomerkin "takana":
Määttälä, Mikko, raudanvalmistaja, talollinen, syntynyt Toholammilla syyskuun 18. päivänä 1751, kuollut siellä elokuun 5. päivänä 1822. Vanhemmat talollinen ja raudanvalmistaja Juho Erkinpoika Määttälä ja Liisa Laurintytär Riutta.
Perimätiedon mukaan vanhan Lohtajan emäpitäjän alueella on harrastettu suo- ja järvimalmista raudanvalmistusta "ikimuistoisista" ajoista. Meidän päiviimme ei ole asiasta säilynyt kovinkaan paljon kouriintuntuvia todisteita, vaikka useat rantaan liittyvät paikannimet ja muistitieto kertovatkin siitä. Myös Lohtajan pitäjänsinettiin vuodelta 1680 otettu kuva harkkohytistä ja väkivasarasta alasimineen lienee osoitus raudanvalmistuksen voimakkuudesta tällä alueella. Lohtajasta tuli 1600-luvulla maakunnan ankkuriteollisuuden keskus, joka sekin todistaa alueen laajaa raudanvalmistusta.
Toholammin Määttälässä on muistitiedon mukaan valmistettu rautaa ainakin 1500-luvun lopulta lähtien. Merkittävin raudanvalmistaja lienee ollut Mikko Juhonpoika Määttälä eli Rauta-Mikko, joka asiakirjojen mukaan oli myös rakentamassa raatimies Abraham Falanderin perustaman Östermyran (Seinäjoen) rautaruukkiin kuuluvia "meltorautavalmistamoita" eli harkkohyttejä mm. Jalasjärvellä.
Suomen Talousseuralle 25.1.1800 antamassaan Lohtajan pitäjän elinkeinoelämää koskevassa vastauksessaan Ylikannuksen kappalainen Karl Borg kertoo Mikko Määttälän toiminnasta Vaasan läänin eteläisissä pitäjissä. Samalla hän antaa tunnustuksen hänen taidoistaan meltoraudan valmistajana seuraavasti:
”Pitäjässä on eräs pitäjäläinen, nimittäin Talonpoika Michel Määttälä, joka perusteellisesti osaa tätä valmistusta varten laatia ja valmistaa tarpeelliset sulattimot, palkeet ym. ja kun hänellä on riittävästi tietoa ja tottumusta itse valmistuksen suhteen ja hän osaa erottaa Pitäjässä löytyvän kivilajin, jonka tulee olla mahdollisimman lujaa sulatustulta tai kuumuutta vastaan: kun kaikkialla koskissa on myllyjä, joihin voidaan sijoittaa ilman erikoisia lisärakennuksia palkeet lietsomaan vesivoiman avulla; kun tämä meltorauta oikein valmistettuna on sitkeää, hyväksi tunnettua ja sopivaa kaikenlaisiin karkeisiin ja hienompiin takeihin”
Raudanvalmistus suo- ja järvimalmista päättyi 1800-luvun alussa, kun ruotsalainen parempi malmirauta saapui Suomenkin markkinoille. Mikko Määttälä oli ilmeisesti viimeinen perinteisen meltoraudan valmistaja Toholammilla. Elämänsä viime vuosina hän keskittyikin talon asumiseen, mutta harrasti sen ohella rauta- ja puusepäntöitä sekä myllytoimintaa.
Ansiokkaalla tavalla Rauta-Mikko edusti monipuolista ja tasokasta ammattitaitoa, kuten vanhan ajan talonpojat yleensäkin.
Alkuperäinen teksti Rauta-Mikosta: Viljo S. Määttälä