Kälviän kantatilat: Peitso Traditional Geocache
Kattila1: Tilaa uusille kätköille.
Kiitos ketä miellytti.
Kälviän kantatilat: Peitso
-
Difficulty:
-
-
Terrain:
-
Size: 
(small)
Please note Use of geocaching.com services is subject to the terms and conditions
in our disclaimer.
Helppo kätkö Kälviän Peitson vanhan kantatilan läheisyydessä. Kätkö on myös yritetty tehdä myös nykyistä valtatie kahdeksaa matkaaville helpoksi matkakätköksi. Lohtajalle päin menevällä pyörätiellä saa seuraavaan risteykseen asti ajaa autolla, mutta tarjolla on myös puitteet pienelle tauolle.
Tämä on Kälviän Kantatilat kätkösarjan, johon kuuluu tavallaan myös Ruotsalon Kinkeripiirit-sarja, viimeinen kätkö. Kätkösarjassa ei ole huomioitu Kappelina irtautuneen Ullavan taloja joista ainakin kahdesta löytyy merkintöjä 1500-luvulta.
Kätkö on hiukan "näköpaikalla" mutta läheiselle huoltoasemalle on siitä ilmoitettu. Huomioithan tämän kätköä etsiessäsi, jotta se olisi myös jälkeesi löydettävissä.
Kätkö on tien risteyksessä ja ennen uusia linjauksia tämä oli vanhan postitien ja pohjanmaan rantatien sekä siitä Kälviälle lähtevän tien risteys. Tällä kohtaa on tämä nykyinen 8-tie kulkenut ainakin 1500-luvulta asti. Milloin lie viereiset pellot ovat aikanaan mereltä vapautuneet.
Kälviän kantatilat: Peitso
Ensimmäisissa Kälviää koskevissa dokumenteissa vuodelta 1542 oli ruotsalolla 18 savua ja Kälviällä 10. Tuolloin Kälviään luettiin myös myöhemmin itsenäistynyt Ullava. Peitson talo on luettu kuuluvaksi Ruotsaloon, niinkuin jossain vaiheessa myös koko Kälviä.
Peitson läpi on kulkenut Pohjanmaan rantatie ja Peitson talo on toiminut vilkkaana ja suosittuna Kestikievarina aina 1900-luvun alkupuolelle saakka. Kievari ja hollitoiminnan lisäksi Peitso on toiminutut myös Postitalona, varsinaisen Postilaitoksen perustamiseen asti. Nimismies haki Peitsolta Kälviälle osoitetun postin jaettavaksi edelleen Kyläläisille, kunnes Kälviälle tuli oma kievari Kannuksen ja Ullavan suunnan liikenteen vilkastuttua.
Peitsolla ja Nissilässä mainitaan olleen Kälviän vanhimmat kievarit ja kievarin ylläpitäjinä, ainakin alkuun, olivat pitäjäläiset. Nämä talolliset, tottakai, taakkaansa keveänä pitääkseen, vähän kilpailuttivat taloja siitä kuka kievari-oikeudet, muutamaksi vuodeksi kerrallaan sai. Nissilä sijaitsee vanhaa tietä Kokkolaan päin mentäessä, noin kolmen - neljän kilometrin päässä Ruotsalon koulunmäellä.
Vanha Peitson paikka toisellapuolen tietä olevalla mäellä ja siellä on ollut kievaritalon lisäksi kolme taloa ja ne muodostivat komean suljetun pihan. ( katso kuva ). Nykyään paikalla näkyvä rakennus on yksi niistä. Kätköltä hiukan pohjoiseen ja tieltä merellepäin, on Luodon vanha paikka ja vanhantien vasemmalla puolella, mäellä on ollut Karikka.
Peitsolta on aina ollut kulkuyhteys myös Kälviälle. Vanhaa rantatietä etelään muutaman kilometrin päässä on Ruotsalo. Rantatietä pohjoiseen on parin kilometrin päässä Lohtajan Marinkainen ja pitäjänraja siinä välissä. Ruotsalolta on ollut aina oma kirkkotie Kälviälle, mutta Peitso on aina kuulunut jotenkin Ruotsaloon, olematta kuitenkaan oikein kunnolla osa Ruotsaloa.
Vuonna 1915 oli Peitsolla, Karikalla ja Luodolla yhteensä 14 tilaa ja niillä 13 torppaa. Tämän lisäksi oli vielä mäkituvat ja itselliset.
Peitson talojen takana on komeat kalliot jossa Suomen sodan aikana kälviän talonpojat pitivät vartiopaikkaa alhaalla menevälle valtaväylälle ja kievarille päin. Paikalta tarkkailtiin Venäläisten sotajoukkojen liikkeitä.
"Peitzius - suku"
Peitsolta lähti koulutielle n.1615 syntynyt Martti Mikaelinpoika ja otti nimen Peitzius. Hän valmistui Papiksi ja nimettiin rykmentin - papiksi saksassa operoiviin sotajoukkoihin. 1647 hän pääsi Kuningattaren toimesta virkaan Kalajoelle joka kuitenkin peruttiin jonkin asteisen "siveys rikkomuksen" perusteella. Mutta pian hän tuli kuitenkin Kokkolan kautta Kälviän Kirkkoherraksi vuonna 1658, ollen sitä ennen jonkinlaisena apulaisena eli Pastorina tms, vuodesta 1655. Marttiinus Peitzius oli Kälviän toinen Kirkkoherra.
Hänen avioliittonsa oli lapseton, mutta heillä oli kasvattina miehen veljen poika Martti Henrikinpoika, s. n.1655, joka koulutettiin Papiksi ja hän tuli apulaiseksi kasvatusisälleen ja avioitui Elsa Rotheviuksen kanssa ja he asuivat Peitziuksen omistamassa Penttilän talossa.
Vanha Peitzius kuoli 1683 jonka jälkeen apulainen siirtyi Saloisiin. ( ent.Salo eli Rannan pitäjä, joka aikanaan oli kooltaan Kalajoelta Kemiin )
Martti Henrikinpoika Peitziuksella oli 13 lasta, joista kolme syntyi Penttilässä, kolmantena Gabriel. Hänkin valmistui Papiksi ja sai viran Limingalta ja perheen kolmas lapsi sai siellä nimen Martinus. Hänestäkin tuli Pappi ja vuonna 1758 Kälviän kymmenes Kirkkoherra, ollen virassa vuoteen 1782.
"Peitson pojista monet siirtyivät porvareiksi Kokkolaan ja käyttivät yleisesti Peitzius - nimeä." Heidät on mainittu useisiin otteisiin mm. Kokkolan kaupungin historiikeissa.
Sukulaisuus suhteista en tiedä -, mutta tänäpäivänä nimi on muuttunut Peitsoksi ja heitä asuu nykyisin myös siellä Kalajoella. Nyky Peitsoista voisi mainita vaikka urheilun saralta, 1970 - 80 lukujen maailmanluokan ampumahiihtäjäveljekset Mauri ja Timo Peitson,- isäänsä Joukoa unohtamatta, joka oli aikanaan kova kilpakumppani monelle Suomalaiselle suurhiihtäjälle ja hän on napsinut myös itse useita arvostettuja voittoja Suomen laduilla.
Additional Hints
(Decrypt)