Käläviän Hirsimehtä 1 - Hirsimehtän synty Traditional Cache
Käläviän Hirsimehtä 1 - Hirsimehtän synty
Please note Use of geocaching.com services is subject to the terms and conditions
in our disclaimer.
Tämä kätkösarja esittelee Kälviän Hirsimetsän yhteismetsän, eli noin 12 000 hehtaarin erämaa-alueen sekä sen vaiherikkaan ja ainutlaatuisen historian. Kätköistä saat kerättyä myös bonus-kätkön koordinaatin.
Kätkö sijaitsee Kotkannevan laitamilla ja täältä kannattaa käydä myös läheisellä Vesajärvellä, jossa voi tehdä myös tulet. Luethan esittely kätkön kuvauksesta ohjeet ja rajoitukset ennen lähtöäsi Hirsimetsään.
Hirsimehtä 1 - Hirsimehtän synty:
Voimakas Laivanrakennus - ja tervanpoltto 1700 - 1800-luvuilla "verottivat" suuresti maakunnan metsävaroja ja lisäksi Kälviäällä riehui vuonna 1766, suuri metsäpalo, joka tuhosi noin kolmanneksen Pitäjän metsistä. Tuolloin uskottiin kestävän miespolvia, ennenkun niissä olisi mitään hakattavaa.
Kälviä, niinkuin Hirsimetsäkin irtautui Kokkolasta vuonna 1639 ja Pietarsaarestakin Kokkolan mukana n. 150 vuotta aiemmin, omaksi alueeksi Hirsimetsä muodostettiin vasta Isojaon aikana, tarkemmin vuosina 1770 -1773 jolloin metsien jako Kälviällä suoritettiin. Jako päätettiin Kälviällä suorittaa järjestyksessä: 1. Metsät, 2. Pellot, 3. Niityt. Metsien jakaminen tapahtui kolmessa osassa: 1. Kotimetsät ja laidun, 2. Tervasmetsät ja 3. Hirsimetsä.
Kotimetsät jaettiin kullekkin talolle omina sarkoina talon ympäriltä ja tervasmetsiin muodostettiin muutaman talon tervanpolttoruotuja, joille annettiin kullekkin palsta, niin palaneesta, kuin palamattomastakin metsästä. Jakotoimitus lienee sujunut suht rauhallisesti ja ainut sitä hidastanut merkintä pöytäkirjoissa koskee Pappilan osuutta jaossa. Tuolloin Tuomiokapitulin mielestä Papeilla oli suurempi puun tarve kuin muilla pitäjäläisillä ja näin ollen heidän tuli saada jaossa muita suuremmat kotimetsät. Tilanne kävi hetken aika kuumana ja viimein kirkkoherra saatiin lähettämään edustajansa jakokokouksiin, - sakon uhalla.
Toimitus jatkui ja Pappila luopui tervas- ja Hirsimetsä osuudestaan ja sai vastaavasti suuremmat kotimetsät. Samoin kävi Gränö:lle, jossa asui tuolloin Pohjanmaan rykmentin komentaja, jonka ansiot Käläviläisten hyväksi tunnustettiin antamalla hänelle ulkometsäosuuksien sijaan suuremmat kotimetsät ja Poroluodon saari kokonaisuudessaan.
Hirsimetsä jätettiin yhteiseksi, jotta saatiin turvattua rakennus - ja laivanrakennus materiaalin saanti Pitäjässä. Hirsimetsän jakamista Tervaruoduille oli isojaon aikana varmaan ainakin suunniteltu koska se oli piirretty jo kartallekin, mutta onneksi se ei koskaan toteutunut.
Naapuripitäjissä, Lohtajalla: ( Lohtaja, Himanka, Kannus, Toholampi ja Lestijärvi ) sekä Kokkolassa: ( Kokkolan pitäjä ja - kaupunki, Alaveteli, Kaustinen, Veteli, Halsua ja Perho ), jako toimitettiin päin vastaisessa järjestyksessä ja metsät jaettiin viimeisenä. Vuonna 1775 tuli merkittävä käänne kun silloisen emämaan Kuningas antoi määräyksen, jossa määrättiin talojen tarvitsema metsämaa ja ns. joutomaa jäi Kruunulle. Lohtajalla ja Kokkolassa metsiä päästiin jakamaan vasta tämän määräyksen jälkeen, mikä selittää Lestin, Halsuan ja Perhon laajat Valtion maat. Mainittakoon vielä, että Kälviään liittyneillä Ridankyläläisillä on ulkosarat jääneet Patanan tekojärven alle ja Vuollelaisilla on yhä omat ulkosarkansa Kannuksen mutkalampilla.
Hirsimetsästä otettiin ainoastaan rakennus- ja laivanrakennuspuuta aina 1900-luvun alkuun asti ja tuota rakennuspuuta saivat pitäjäläiset vapaasti ottaa Hirsimetsästä. Perimätiedon mukaan tämä tapahtui suurina talkoina, joissa oli hevosia ja miehiä niin paljon, että "talon tarpeet" saatiin tuotua kerralla rakennuspaikalle.
Tervahautoja Hirsimetsästä on löydetty vain vajaa kymmenkunta ja suurin osa niistä on lähellä naapurin rajaa, lisäksi näitä "huonosti avatun rajan vahingossa tehtyjä ylityksiä" on tapahtunut myös niittyjen raivaamisen muodossa. Tervanpoltot on sovittu ja raivatut niityt vuokrattiin naapuri pitäjäläisille. Näistä tuli myöhemmin ns. enklaaveja, eli toisen kunnan ja - kunnassa asuvan maan omistuksia, jonkun toisen pitäjän rajojen sisällä. Nykykartoissa näitä ei enään onneksi näy, pieniä rajamuutoksia kylläkin. !870-luvulla Hirsimetsään palkattiin ensimmäiset metsävahdit ja niitä palkattiin 1900-luvun alkupuolelle asti. Metsävahdit ainakin alkuun asuivat siellä ja saivat tarvepuun yms. lisäksi tuolloin myös pienen rahallisen korvauksen työstään. Nykyään kulkuväylät alueelle ovat olleet avoinna jo vuosikausia.
Aika muuttui ja laivat siirtyivät rautakauteen. Tervanpoltto väheni pikkuhiljaa 1900-luvulle tultaessa ja rakennuspuuta alkoi saamaan helpomminkin kuin tiettömien taipaleiden takaa Hirsimetsästä. Hirsimetsä jäi pikkuhiljaa vaille minkäänlaista käyttöä...
Additional Hints
(Decrypt)
Chhffn
Treasures
You'll collect a digital Treasure from one of these collections when you find and log this geocache:
Loading Treasures