”Varmaa vain on, että olkoonpa ilta tahi aamu, kesäyö tai auringonpaiste, maassamme ei ole kauniimpaa huvipuistoa. Ja tämä sanoo Punkaharjusta paljon. Se tietää rikkaana olemista kaikkein rikkaitten joukossa.” Zachris Topelius v. 1875
Punkaharjun vaakuna on entisen Punkaharjun kunnan tunnus. Aiheen hirsi koroineen viittaa alueen luonnonkauniisiin harjuihin ja samalla kunnan nimeen. Kruunu symboloi vanhaa kruununpuistoa, joka nykyään tunnetaan Punkaharjun luonnonsuojelualueena.
Vaakunan on suunnitellut Olof Eriksson.
FAKTAA
Punkaharju oli Suomen kunta, joka sijaitsee Etelä-Savon maakunnassa. Punkaharjun alueella asui 2012 laskelmien mukaan 3 702 ihmistä, ja sen pinta-ala on 748,12 km2, josta 276,86 km2 on vesistöjä. Punkaharju on maisemistaan tunnettu pitäjä, jonka keskustaajama on Punkasalmi ja toinen taajama Putikko.
HISTORIA
Alueella oli asutusta jo kivikaudella vaara-asutuksena. Keskiajalla seutu oli karjalaisten ja savolaisten kalastusalueena, ja pysyvä asutus muodostuikin 1400-luvulla. Kirkollisesti Punkaharju kuului alkujaan Sääminkiin ja vuodesta 1647 alkaen Kerimäkeen. Punkaharjun seurakunta itsenäistyi vuonna 1922 ja kunta aloitti toimintansa 1924. Punkaharjuun liitettiin vuonna 1973 alueita Säämingin kunnasta.
LUONTO
Punkaharju on kuuluisa Salpausselästä luoteeseen erkanevista kauniista harjuistaan joista kunta on saanut nimensä. Jääkauden aikana muodostunut kapea seitsemän kilometriä pitkä Punkaharju on yksi Suomen kansallismaisemista. Se kulkee Puruveden poikki jakaen sen Isoon ja Pikku-Puruveteen, joiden väliset salmet sijaitsevat harjun kummassakin päässä. Harjualueella sijaitseva Punkaharjun luonnonsuojelualue on perustettu vuonna 1991. Alueesta muodostui merkittävä matkailukohde jo 1800-luvulla, jolloin harjun pohjoispäässä sijainneesta metsänvartijan asunnosta vähitellen muotoutui nykyinen Valtionhotelli.
NÄHTÄVYYKSIÄ
Kauniin luonnon lisäksi Punkaharjun muita nähtävyyksiä ovat Punkaharjun puukirkko (R. Rouhe, 1923), taidekeskus Retretti, Punkaharjun valtionpuisto ja vesihuvipuiso Kesämaa. Punkaharjulla sijaitsevat myös Metsäntutkimuslaitoksen toimintayksikkö, Suomen metsämuseo ja metsätietokeskus Lusto (www.lusto.fi), sekä Metsäntutkimuslaitoksen puulajipuisto. Punkaharjun luonnonsuojelualueella on myös Salpalinjan rakennelmia Kuikonniemessä ja Mustaniemessä. Valtaosa rakenteista täytettiin ja siivottiin pois sodan jälkeen. Tähän päädyttiin maiseman- ja metsänhoidollisista syistä. Kuikonniemessä sijainneet juoksuhauta ja korsu entisöitiin vuosina 2001 - 2003, ja ne ovat avoinna yleisölle. Korsun avaimen saa Harjutien kioskilta.
Lähde:Wikipedia, Luontoon.fi