Aivan synnyinkotini naapurissa toimi Hirvosen Topin ja Lyylin kyläkauppa, jossa vanhimmat veljeni ja minä kaksoisveljeni kanssa jo pikkupoikina opimme kauppiastaitoja. Pussitimme jauhoja, sokeria, suolaa. Leikkasimme karhulangalla hiivaa pienemmiksi paloiksi ja paketoimme ne myyntipaketteihin. Toimitimme Topin kanssa asiakkaille kotiin ostoksia, Topi ajeli niitä farmarianglialla. Muistan miten siihen aikaan asiakas "papat" istuivat kaupassa polttaen tupakkia ja juoden isoista pulloista olutta. Topilla oli tarjoilutupakkia, työmiestä ja pillilupia.
Kävimme Topin kanssa myös tukussa ostoksilla. Yhden kerran muistan tosi hyvin, kun olimme Keskon Tukussa käymässä ja kaksoisveljeni kanssa katselimme myytävänä olevia polkupyöriä. Topi kysyi meiltä, että millaiset olisi hyvät pyörät. Mehän kerroimme. Seuraavana päivänä Topi pyysi meidät kaupalle ja lahjoitti meille uudet siniset Strada - merkkiset polkupyörät.
Jouluna paketoimme asiakkaille kauppiaan antamat joululahjat. Topi kertoi tarkasti, mitä kellekin lahjaksi laitoimme. Lyyli suolasi itse kinkut asiakkaille valmiiksi, teki lipeäkalaa turskasta myyntiin.
Yksi opettavista tarinoista: pöllimme kaksosveljeni kanssa tarjoilutupakkia ja menimme maistamaan/polttamaan niitä kaupan takana olevaan ulkovarastoon, josta oli suora näköyhteys kotiin. Isä huomasi savun nousevan varastosta ja niin jäimme kiinni tupakin poltosta. Siitä seurasi kunnon selkäsauna molemmille ja se auttoi meitä. Eipä ole tullu opeteltua tupakkia polttamaan.
Paras tarina: Lepikoff oli intissä ja nykyiseen työpaikkaani oli Karjalaisessa ilmoitus haettavasta työtekijästä. En sitä itse huomannut. Topi oli sen nähnyt ja vienyt sen äidilleni ja sanonut, että Pasi voisi hakea tuota paikkaa. Enhän voinut muuta tehdä kuin hakea paikkaa kun kerran Topi oli ilmoituksen kotiin tuonut. Ja sillä tiellä (Op) olin 36 vuotta.
Topin ja Lyylin oppi auttoi meitä veljeksiä elämässämme eteenpäin. Kiitos siitä heille !
Heidän ikääntyessä kauppa vaihtoi omistajaa ja kauppaa harjoittivat Päivisen veljekset isänsä ja äitinsä kanssa. Kaupan pito loppui jo vuosia sitten ja niinkuin näkyy rakennuskin on ränsistynyt.
Wikipedia:
Kyläkauppa on nimitys haja-asutusalueiden kaupoista. 1800-luvulla kyläkauppoja on nimitetty myös maakaupoiksi.
Kyläkaupat ovat välttämättömiä haja-asutusalueiden asuttavuuden kannalta. Kyläkaupoista on kehittynyt monipuolisia palvelukeskuksia, joissa on päivittäistavaroiden lisäksi usein saatavissa rauta- ja maataloustuotteita sekä matkailu- ja ravintolapalveluja.[1]
Kyläkauppojen lukumäärä on viime vuosina vähentynyt 20–30 myymälällä vuodessa ja kokonaismäärä on nyt noin 500 myymälää. Samalla kyläkauppojen kokonaismyynti on kuitenkin viime vuosina kasvanut.
Työ- ja elinkeinoministeriön jo usean vuoden ajan maksama kyläkaupan investointituki on varmistanut asukaspohjiltaan elinkelpoisten kyläkauppojen kilpailukykyä. Tukea saaneiden kyläkauppojen keskimyynti on selvästi kasvanut.
Kyläkauppojen määrä on vähentynyt viime vuosikymmeninä rankasti. Vielä vuonna 1980 Suomessa oli yli 3 400 kyläkauppaa, mutta niiden määrä pieneni 1990-luvun aikana alle tuhanteen (vuonna 1999 915 kpl). Vuoden 2001 lopussa Suomessa oli jäljellä enää vain 747 kyläkauppaa
http://www.google.fi/search?q=kyl%C3%A4kauppa&hl=fi&tbo=u&tbm=isch&source=univ&sa=X&ei=ZqnZUNiAC8qL4ATq4oGIAw&sqi=2&ved=0CFEQsAQ&biw=1239&bih=623