"F" K-Umaan Alphabet -F- Fanni Luukkosen Lotat Multi-Cache

This cache has been archived.

thetomi: Ikävä kyllä remontin jälkeen kätkölle ei enää löytynyt kunnon paikkaa museosta. Kätkön luonnetta olisi pitänyt muuttaa niin paljon, että se ei enää olisi ollut sama. Niinpä on parempi siirtää tämä arkistoon.

More
Hidden : 3/27/2013
Difficulty:
2 out of 5
Terrain:
1.5 out of 5

Size: Size: large (large)

Join now to view geocache location details. It's free!

Watch

How Geocaching Works
Looking for a different adventure?

Related Web Page

Please note Use of geocaching.com services is subject to the terms and conditions in our disclaimer.

Geocache Description:

Kätkö esittelee Tuusulanjärven Rantatiellä sijaitsevan Syvärannan Lottamuseon. Etsi annetuista koordinaateista ohjeet loppupisteelle.

Kätkön voi etsiä vain museon aukioloaikoina! Museon näyttelyalue on maksullinen. Kätkö ei ole siellä. HUOM! KATSO SPOILERIKUVA!

MUSEON AUKIOLOAJAT:

toukokuu-syyskuu ti-su 11-18
lokakuu-huhtikuu ke 11-19, to-su 11-17

Juhlapyhien erikoisaukioloajat kannattaa tarkistaa.

Lotta Svärd -järjestö sai alkunsa samoihin aikoihin kuin Suomi kävi itsenäisyystaisteluaan. Tuolloin naisyhdistykset alkoivat tukea vapaaehtoista maanpuolustustyötä. Aluksi työ oli lähinnä suojeluskuntalaisten harjoitusten ja kokoontumisten muonittamista, kunnes toiminta laajeni käsittämään myös huoltoa, varojen keräystä ja lääkintää. Koska esikuvia ei varsinaisesti ollut, sai toiminta hyvin kirjavia muotoja. Samoin nimityskäytäntö oli mitä moninaisin. Puhuttiin "Suojeluskunnan naisosastoista" ja "ompeluseuroista". Kuopiossa perustettiin "Suojeluskunnan emännät" - niminen yhdistys. Tiettävästi ensimmäisenä Lotta Svärd -nimeä käytti 19.11.1918 perustettu Riihimäen Lotta Svärd. J.L. Runebergin Vänrikki Stoolin tarinoista nimensä saanut Lotta Svärd -yhdistys merkittiin yhdistysrekisteriin 9.9.1920.



Järjestö kehittyi voimakkaasti koko 1920-luvun ja vuonna 1930 jäseniä oli jo 60.000. Jäsenistön lisäys oli keskimäärin 6 % vuodessa. Järjestö kasvoi lopulta maailman suurimmaksi naisten aseettomaksi vapaaehtoiseksi maanpuolustusjärjestöksi. Vuonna 1944 Lotta-järjestöön kuului n. 240.000 vapaaehtoista jäsentä (luvussa on mukana pikkulotat, n. 50.000). Lotta Svärdin tehtävät oli ryhmitelty jaostoittain: lääkintäjaosto, muonitusjaosto, varusjaosto, toimisto- ja viestijaosto, keräys- ja kansliajaosto sekä kenttälotat. Jokainen lotta kuului vähintään yhteen jaostoon.

Lottien tarkoituksena oli sotien aikana 1939–1944 avustaa sotilaita tai vapauttaa miehiä sotilaiksi muista tehtävistä. Varhaisessa vaiheessa havaittiin, että asevelvollisia ei olisi riittävästi Suomen puolustamiseen. Lottien toiminta oli aseetonta. Vaikka Lotta Svärd -yhdistys oli valmistautunut sodanajan toimintaa varten kahden vuosikymmenen ajan, jouduttiin talvisotaan kuitenkin osittain valmistautumattomana. Ennen kaikkea tehtävien runsaus ja koulutuksen saaneiden lottien suuri tarve yllätti. Talvi- ja jatkosodan aikana noin 40 000 lottaa työskenteli armeijan apuna huolto- ja esikuntatehtävissä sekä ilmavalvonnassa.

Välirauhan sopimuksen ehtojen tultua julkisiksi alettiin aavistella, että suojeluskuntajärjestön kohtalo saattaisi sopimuksen 21. artiklan nojalla olla vaakalaudalla. Tämän artiklan mukaan Suomi sitoutui "heti hajoittamaan kaikki sen alueella toimivat hitleriläismieliset (fascisminluontoiset) poliittiset, sotilaalliset ja sotilaallisluontoiset samoinkuin muutkin järjestöt, jotka harjoittavat Yhdistyneille kansakunnille ja erityisesti Neuvostoliitolle vihamielistä propagandaa". Koska Lotta Svärd –järjestö oli toiminnassaan kiinteästi sidoksissa suojeluskuntajärjestöön ja juridisesti Puolustusvoimien osa, arveltiin järjestön joutuvan lakkautettavaksi. Valvontakomissio luokittelikin Lotta Svärdin rauhanehtojen tarkoittamaksi fasistiseksi järjestöksi ja vaati sen lakkauttamista. Suomen hallitus joutui määräämään 23. marraskuuta 1944 Lotta Svärdin lakkautettavaksi "liian läheisten suojeluskuntasuhteiden" vuoksi. Ennen lakkauttamista järjestö ehti siirtää suurimman osan varoistaan kaksi viikkoa aikaisemmin perustamalleen Suomen Naisten Huoltosäätiölle. Säätiö hoiti ruokapalvelua koko maassa ja palkkasi työntekijöikseen entisiä lottia tukeakseen näiden toimeentuloa.

Fanni Luukkonen tuli tunnetuksi Lotta Svärd-järjestön pitkäaikaisena johtajana. Hän toimi tehtävässä vuodesta 1925 aina järjestön lakkauttamiseen asti eli vuoteen 1944.



Tasavallan presidentti Mannerheim myönsi järjestön lakkauttamispäätöksen julkistamisen jälkeen lottajohtaja Fanni Luukkoselle Vapaudenristin 1. luokan rintatähden miekoilla eli ritarikuntasääntöjen mukaan kaksinkertaisena. Kunniamerkki on ainoa lajissaan.

Syvärannan Lottamuseo tarjoaa tietoa Lotta Svärd -järjestön historiasta. Perusnäyttelyn lisäksi vierailijoilla on mahdollisuus ottaa osaa erilaisiin opastuksiin tai kursseihin. Tiloissa toimii myös kanttiini.

Lähteet: Lottamuseo, Wikipedia

Kätkösarja perustuu vapaaehtoisuuteen. Mikäli FTF:n löytäjä haluaa, hän voi tehdä seuraavan kätkön (eli tässä tapauksessa G:n). Seuraava kätkö voi olla minkä tyyppinen tahansa (mielellään helpohko). Kätköjen tulisi sijaita Keski-Uudellamaalla (Järvenpää-Kerava-Tuusula). Nimeäminen järjestyksessä A-kätkön mukaisesti:

"A" Keski-Uusimaan Alphabet -A- Anttilan koulu
"B" Keski-Uusimaan Alphabet -B- Blue Rings
"C" Keski-Uusimaan Alphabet -C- Current/Sähkövirta
"D" K-Umaan Alphabet -D- Duunareitten Hankkija
"E" K-Umaan Alphabet -E- Ensimmäiset asuntomessut
"F" K-Umaan Alphabet -F- Fanni Luukkosen Lotat jne.

Näin säilyisi luettavuus listalla. Olisi hienoa, jos purkille löytyisi paikka, jolla on oikeasti jotain merkitystä, eikä vaan väkisin keksitty purkin paikka. Nämä ohjeet on hyvä sisällyttää seuraavien kätköjen kuvaukseen, jotta sarja jatkuisi.

Additional Hints (Decrypt)

1. cvfgr: xnuivnxva fnn 2. cvfgrra buwrrg fnng lxxöfcvfgrrygä

Decryption Key

A|B|C|D|E|F|G|H|I|J|K|L|M
-------------------------
N|O|P|Q|R|S|T|U|V|W|X|Y|Z

(letter above equals below, and vice versa)


Advertising with Us