MUINAISET
Porvoonjoen laakso noin vuonna 8900 ennen tunnettua ajanlaskun alkua muodosti syvän vuonomaisen kapean lahden, jonka rannoilla kasvoivat koivu ja mänty. Astelet vuonoon laskevan joen pohjalla ja ylläsi monta metriä vettä. Veden pinnan yläpuolella taivasta vasten jyrkän kallioseinämän päällä liikehtelee levottomasti muinainen esi-isäsi keihäs kädessään katsoen epäilevästi kulkuasi veden alla. Kala tuo ei ole - liian iso, hän tuumii ja jatkaa ääneen hiljaa mutisten: Onkohan tuo vaarallinen peto vai ikiaikainen joen henki vesihevonen? Parasta on mennä pois kummassakin tapauksessa. Hän kääntyy ympäri ja juoksee ketterästi mäen päälle varoittamaan muita olemaan hetkeen menemästä rantaan.
Mäen päällä on Suomen vanhin kivikautinen muinainen asuinpaikka. Asumukset saattoivat olla kupumaisia risumajoja ja kotia. Aikakaudella osattiin jo valmistaa lankoja, nuoria ja köysiä. Näistä tehtiin esimerkiksi verkkoja kalastukseen ja erilaisia ansoja sekä opittiin valmistamaan kankaita. Kun asuinpaikka oli valittu huolella, saattoi kylä olla pysyvä tai melkein pysyvä. Monipuolisen ja riittävän toimeentulon varmistamiseksi tuli osata kalastaa ja metsästää sekä keräillä esimerkiksi kasveja, marjoja, pähkinöitä ja nilviäisiä. Vanhastaan osattiin veneillä ainakin ruuhilla. Talvella hiihdettiin ja vedettiin rekiä. Koiraa saatettiin käyttää rekien vetoeläimenä.
Näillä joenrannoilla kulkenut väkeä koko esihistoriallisen ajan – kuka mitäkin tekemään. Onhan Porvoonjoki ollut luontainen kulkureitti Suomenlahdelta Hollolan kautta muuhun sisämaahan päin. Ja samalla levisivät erilaiset uskomukset vedessä pyörteilevistä hevosista.
USKOMUSTEN VESIHEVOSET
Vesihevosia on asustanut joissa, lammissa, järvissä ja vähän isommissa vesissä jumalolentoina tai henkinä. Usein ne kuvataan aivan hevosen tai nuoren neidon näköisiksi tai siten, että hevosen hännän ja takajalkojen tilalla on suuri ja voimakas pyrstö. Suomen kansan vanhoissa runoissa on kertomus kuinka hevonen on syntynyt hiekasta ja varsa vaahdosta eli hevonen on tullut rannalta. Väinämöinen itse soitti kanteletta ja lauloi: Helähteli hauin hammas, kalan pyrstö purkaeli, ulvosi upehen jouhet, jouhet ratsun raikkahuivat. Kanteleen kielet on tehty Hiiden hyvän hevosen jouhista.
Suomalaisessa mytologiassa hevosten jumala on Iki-Tihku tai Iki-Turso. Myöhemmin tämä yhdistyi karjan suojelijan Pyhän Stefanuksen kultin kanssa ja nimeksi tuli Tahvanus tai Tahvatar. Samoin muualla maailmassa meren jumalat - kreikassa Poseidon ja roomassa Neptunus - olivat myös hevosten herroja.
Legendan mukaan LochNessin olento olisi ollut jättikokoinen vesihevonen. Nykyäänkin elävä merihevonen on edelliseen verrattuna minikokoinen. Poseidonin vaunuja vetivät kalanpyrstöiset hevoset nimeltään Hippocampukset. Poseidon siitti hevosen muotoisena olleessaan Arionin, nopean ja kuolemattoman vesihevosen, joka osasi puhua. Odinin kahdeksanjalkainen erittäin voimallinen hevonen Sleipnir pystyi liikkumaan veden alla, ilmassa sekä kuljettamaan sieluja manalaan ja takaisin.
Suomessa kutsuttiin hevoshiittä myös nimeltään kelppi, vetehishevonen/vedenhevonen/jokihevonen tai näkki. Ruotsiksi tämä oli bäckahäst, kun taasen norjalaiset nimittivät nokkeniksi ja skotlantilaiset kelpieksi. Hevoshiisin sanotaan tekevän ilkeyksiä ja sillä peloteltiin lapsia, etteivät menisi liian lähelle vettä. Koska vetehishevoset osasivat muuttaa muotoaan, niin samalla varoiteltiin neitoja olemaan menemättä komeiden muukalaisten lähelle.
Nykyään tunnetuimmat ovat kiinalaisen horoskoopin hevosen vuonna vesielementissä syntyneet vesihevoset ja aallossa juoksevat jokihevoset, jotka rynnivät murskaavasti Taru sormusten herrassa haltijoiden nostattamassa tulvassa kahlaamolla.
[ENG] The history of the settlement of Myllykoski (Myllykulma) area goes far back in thousands of years. Here is one the oldest Stone Age dwelling sites of Finland about 8900 BC and the first point is near in this dwelling downhill.
In today seahorse lives very minimum (range in size from 1.5 to 35.5 cm) but is the name given to 54 species of marine fishes in the genus Hippocampus. "Hippocampus" comes from the Ancient Greek hippos meaning "horse" and kampos meaning "sea monster".
Poseidon (or Roman Neptune), who was god of horses, earthquakes, and the sea, drawn by "brazen-hoofed" horses over the sea's surface. Kelpie, or water kelpie, is the Scots name given to a water being inhabiting the lochs and pools of Scotland. It has usually been described as appearing as a horse, but is able to adopt human form. Almost every sizeable body of water in Scotland has an associated kelpie story, but the most extensively reported is that of Loch Ness.
The other names in waterhorse are Germanic neck and the Scandinavian bäckahäst and Finnish kelppi, hevoshiisi, vetehishevonen/vedenhevonen/jokihevonen or näkki. The origin of the belief in malevolent water horses has been proposed as originating in human sacrifices once made to appease gods associated with water, but narratives about the kelpie also served a practical purpose in keeping children away from dangerous stretches of water, and warning young women to be wary of handsome strangers.
TASK: Walk along the path from parking to the first point. Look at river in the other side and
1) River width is
a) 5 m, so A = 2
b) 10 m, so A = 1
c) 20 m, so A = 0
d) 50 m, so A = 3
2) Turn around and go to cliff wall. The sloping of cliff wall is
a) nothing, so B = 0
b) gently sloping or 30 degree, so B = 4
c) steep sloping or 65 degree, so B = 2
d) vertical or 90 degree, so B = 3
3) Find ”triangle” shaping hole about one and half meters high near aspens, look at the hole and estimated depth of this hole
a) 15 cm, so C = 7
b) 45 cm, so C = 6
c)95 cm, so C = 5
d)130 cm, so C = 4
You can find the summerden of waterhorses when you calculate these values additions and subtractions next: north 60 5(A).(B+1)(B+4)(C-5) and east 25 4(C-5).(B)(C)(A+6)
TEHTÄVÄ: Mene alkupisteelle polkua myöten. Katso ensin jokea vastarannan vedessä olevan ison kiven kohdalla.
1) Joen/suvannon leveys kohtisuoraan rannasta rantaan on
a) 5 m, niin A = 2
b) 10 m, niin A = 1
c) 20 m, niin A = 0
d) 50 m, niin A = 3
2) Käänny ympäri ja mene kallioseinämän luokse. Kallioseinämän kaltevuus on
a) ei mitään, niin B = 0
b) loiva rinne eli n. 30 astetta, niin B = 4
c) jyrkkä rinne eli n. 65 astetta, niin B = 2
d) pystysuora rinne eli n. 90 astetta, niin B = 3
3) Etsi ”kolmion” muotoinen kolo noin puolentoista metrin korkeudella tasanteelta haaparunkojen lähellä, kurkista koloon ja arvioi kolon syvyys
a) 15 cm, niin C = 7
b) 45 cm, niin C = 6
c)95 cm, niin C = 5
d)130 cm, niin C = 4
Vesihevosten kesäpesä löytyy, kun sijoitat saadut arvot ja lasket muutaman yhteen- ja vähennyslaskun seuraavasti: pohjoinen 60 5(A).(B+1)(B+4)(C-5) ja itä 25 4(C-5).(B)(C)(A+6)