Skip to Content

<

Tiirinniemi

A cache by M&JP Send Message to Owner Message this owner
Hidden : 4/9/2013
Difficulty:
1 out of 5
Terrain:
1.5 out of 5

Size: Size: small (small)

Join now to view geocache location details. It's free!

Watch

How Geocaching Works

Please note Use of geocaching.com services is subject to the terms and conditions in our disclaimer.

Geocache Description:



Tämä kätkö esittelee Tiirinniemen asuinaluetta, ja kertoo lyhyesti Kaipolan tehdastaajaman synnystä.


Kätkö löytyy helposti, mutta asuinalueen läheisyyden vuoksi loggaaminen tulee tehdä huomiota herättämättä. Itse purkin koko on small, ja varsin yleisen camo-mallin koko regular. Virallista parkkipaikkaa ei ole, minkä vuoksi auto kannattaakin jättää syrjemmälle. Jalkautuminen on muutoinkin suositeltavaa, kulkemalla niemen ympäri Kaaritietä pitkin saa hyvän tuntuman alueen loistavaan sijaintiin. Esimerkiksi Vellamon laiturilta avautuvat upeat näkymät Päijänteelle!


Sotakorvausten maksamisen päätyttyä 1950-luvun alussa Suomen teollisuudessa ryhdyttiin uudistamaan rakennuksia, koneita ja laitteita. Yhtyneet Paperitehtaat Oy päätti vuonna 1952 rakentaa uuden sanomalehtipaperitehtaan Jämsän Kaipolanniemeen.

Kaipola tuli valituksi, sillä se sijaitsi laajojen metsävarojen keskellä, mistä puuta saatiin uittamalla edullisesti tehtaalle. Viereiselle Olkkolan sahalle valmistui rautatie jota myös paperitehdas saattoi käyttää, ja Jämsänkoskelta saatiin riittävästi sähköä valtion verkosta. Olkkolasta saatiin myös rakentamisessa tarvittava puutavara.

Kaipolan tehdas rakennettiin seitsemän kilometrin päähän Jämsän keskustasta, käytännössä koskemattomaan metsään. Tulevaa tehdasta ja taajamaa varten oli yhtiö ostanut maata noin 190 hehtaaria.
Uudesta tehdasyhdyskunnasta kaavailtiin jopa 3500 asukkaan taajamaa.

Kaipolan tehtaan sekä useiden asuinrakennusten arkkitehtisuunnittelusta vastasi Pekka Saarema. Asemakaavasta vastasi Heimo Kautonen joka oli toiminut Yhtyneiden luottoarkkitehtina jo 1930-luvun lopulta lähtien. Juuso Walden vaikutti myös kaavoitukseen.

Tuotantorakennukset sijoitettiin Päijänteen rantaan ja asuinalue suunniteltiin niiden taakse mantereen puolelle. Keskustorin ympärille sijoittuivat kerrostalot ja niiden taakse säteittäin avautuivat omakotitaloalueet. Tehdasalueen itäpuolelle, niemen eteläisimpään kärkeen varattiin alue tehtaan johdon ja ylimpien toimihenkilöiden asunnoille.

Suunnitelmaa on myöhemmin kritisoitu mielikuvituksettomuudesta, olisihan Päijänteen ranta mahdollistanut modernin taajamasuunnittelun yhdistämisen luonnonläheisyyteen. Silti Kaipolan asuma-alueita esiteltiin yhtiön vieraille; haluttiin tuoda esiin kuinka henkilökunta työskenteli modernissa suurtehtaassa ja asui viihtyisästi.

Kaipolan asukasmäärä ei koskaan noussut arvioituihin lukuihin. Parantuneet liikenneyhteydet, Jämsän läheisyys ja se, että suurin osa tehtaan työväestä oli kotoisin Jokilaaksosta, vaikuttivat siihen että moni kävi työssä kotoaan käsin eikä muuttanut Kaipolaan. Pääosin muualta tulleet toimihenkilöt sen sijaan asuivat yhtiön työsuhdeasunnoissa.

Tiirinniemen rakentaminen aloitettiin syksyllä 1952 ja ensimmäiset rivitalot eli Kaaritalot valmistuivat seuraavana vuonna. Satulakattoiset, tiiliverhoillut rivitalot edustivat aikansa arkkitehtuuria ja huomiota herättivät niiden asuntokohtaiset autotallit.

Pari vuotta myöhemmin valmistuivat tehtaan johdon rivitalot, ns. rantarivit ja vieraskerho. Vanha, osittain pengerrykselle rakennettu tie Tiirinniemeen kulki tehtaan ja järven välistä. 1980-luvun tehdaslaajennusten vuoksi uusi tie rakennettiin tehdasalueen itäpuolelle.

Tiirinniemen talot valmistuivat vuosina 1953-1964. Erillinen asuntoalue ja korkeatasoiset asunnot olivat teollisuuden tapa houkutella ylempiä virkailijoita syrjäisille tehdastaajamille. Kaipolassa yhtiön johdon huolenpito ja kontrolli ulottuivat myös toimihenkilöasumiseen. Pyykkejä ei saanut kuivattaa näkösällä ja asuntojen piti olla esittelykelpoisia lyhyelläkin varoitusajalla. Tehtaalla ja Tiirinniemessä ovat vierailleet mm. Neuvostoliiton pääministeri Nikolai Bulganin ja pääsihteeri Nikita Hruštšov, sekä Englannin prinsessa Anne.


Nykyään Tiirinniemi on erityisesti lapsiperheiden suosiossa. Alueelta löytyy vielä tänä päivänä maauimala, grillikatos, tenniskenttä, leikkipuisto ja laivalaituri.



Tiirinniemeen liittymätön fakta:

Tiiri on Birds by Toikka-kokoelman uusi lintu, jonka ensimmäiset linnut suunniteltiin vuonna 1972. Oiva Toikka on suomalaisen muotoilun suuria nimiä, ja Toikka on kasvattanut lintuparveaan jo yli 35 vuoden ajan. Birds-kokoelmassa yhdistyy ehtymätön mielikuvitus ja perusteellinen tuntemus lasin ominaisuuksista. Jokainen lintu on suupuhallettu ja ainutlaatuinen. Aitouden takaa lintujen pohjassa oleva signeeraus.

• Valmistaja: Iittala • Design: Oiva Toikka • Koko: 150 mm x 80 mm • Materiaali: Suupuhallettu lasi • Väri: Luumu, kultalysterihiput



Additional Hints (No hints available.)



 

Find...

218 Logged Visits

Found it 205     Write note 4     Temporarily Disable Listing 2     Enable Listing 2     Publish Listing 1     Needs Maintenance 1     Owner Maintenance 2     Update Coordinates 1     

View Logbook | View the Image Gallery of 6 images

**Warning! Spoilers may be included in the descriptions or links.

Current Time:
Last Updated:
Rendered From:Unknown
Coordinates are in the WGS84 datum

Return to the Top of the Page

Reviewer notes

Use this space to describe your geocache location, container, and how it's hidden to your reviewer. If you've made changes, tell the reviewer what changes you made. The more they know, the easier it is for them to publish your geocache. This note will not be visible to the public when your geocache is published.