HAARAHAUKKA
Haarahaukka (Milvus migrans) on haukkalintu. Lajin nimesi Pieter Boddaert 1783.
Koko ja ulkonäkö
Haarahaukan pituus on noin 55–60 cm ja sen siipien kärkiväli on 135–155 cm ja Naaras painaa noin 850 grammaa ja koiras 807 g. Lajin ääni muistuttaa lokkien kirkunaa, myös värisevää "kui-i-i-i" ja joskus naukuvia ääniä.
Aikuiset ovat yleissävyltään tummanruskeita. Pää on muuta ruumista vaaleampi. Pyrstö on matalasti lovipäinen. Siiven yläpinnalla näkyy vaalea lautuma. Haarahaukat ovat pitkäsiipisiä ja lentävät laiskasti hieman mehiläishaukkaa muistuttavasti. Nuoret linnut ovat täplikkäitä ja vaaleampia kuin aikuiset. Poikaset ovat aluksi vaalean kellanruskeita, myöhemmin tummempia. Naaras on koirasta kookkaampi.
Levinneisyys
Haarahaukka on levinnyt monina alalajeina miltei koko Vanhaan maailmaan ja on monin paikoin Euroopassa erittäin yleinen. Se on yksi maailman runsaslukuisimmista petolinnuista. Suomessa se on erittäin harvalukuinen pesimälaji pääosin Itä- ja Kaakkois-Suomessa, Venäjän Karjalassa kanta vahvempi. Keväisin ja syksyisin nähdään joitain kymmeniä harhailijoita. Laji on muuttolintu, joka talvehtii Afrikassa Saharan eteläpuolella. Eurooppalaiset haarahaukat muuttavat Afrikkaan pääasiassa Gibraltarin ja Sisilian kautta, harvemmin Bosporin salmen kautta.
Elinympäristö
Elää puoliavoimilla, metsäisillä mailla, usein järvien ja jokien läheisyydessä.
Lisääntyminen
Soidinmenot ovat hyvin samanlaiset kuin muillakin suurilla petolinnuilla. Pesii touko–heinäkuussa itärajan tuntumassa kapealla vyöhykkeellä erämaaseuduilla. Pesä havupuussa, melko samanlainen kuin hiirihaukalla. Emot tuovat pesänvuorausaineksiksi kaikenlaisia jätteitä. Munia on 1–3. Ne ovat valkoisia, harvakseltaan ruskeapilkkuisia. Haudonta-aika vaihtelee suuresti ollen 26–38 päivää, keskimäärin noin kuukauden. Naaras hautoo enimmän ajan, koiras vain toisinaan. Naaras lämmittää poikasia niiden ensimmäisen elinviikon ajan ja koiras tuo nille ruokaa, jonka naaras pilkkoo ja jakaa poikasille. Viikon kuluttua myös naaras ryhtyy saalistamaan. Poikaset alkavat itse repiä saalista ja syödä oma-aloitteisesti 30–35 päivää vanhoina. Ne oppivat lentämään noin 42 päivän ikäisinä ja itsenäistyvät 6–7 viikon päästä.
Ravinto
Kalat, pikkueläimet, hyönteiset ja usein haaskat ja jätteet.
Ravinnon hankintaan liittyy todistettavaa älykkyyttä ja johdonmukaisuutta. Haarahaukan on huomattu metsäpalojen aikaan kuljettavan palavia oksia, levittäen tulipaloa. Tulipalon tarkotuksena on saada saaliseläimet juoksemaan tulta pakoon.
Lähde: Wikipedia
METSOREITTI -KÄTKÖSARJA
Tämä kätkö on osa Metsoreitti -kätkösarjaa. Reitti muodostaa yhtenäisen geopolun Ampujien majalta Peurunkaan ja esittelee Laukaan kunnan vapaa-aikatoimen ylläpitämän koko kunnan halki kulkevan ulkoilureitin.
Kätkösarjan kätköt esittelevät myös Laukaassa esiintyviä lintulajeja, joita voit yrittää bongata matkanvarrelta.
Lisää tietoa aiheesta löydät reitin ensimmäisen kätkön kätkökuvauksesta http://coord.info/GC4A48P