Maakotka (Aquila chrysaetos)
Maakotka eli kotka on haukkojen heimoon kuuluva päiväpetolintu. Muita paikallisia suomalaisia rinnakkaisnimityksiä linnulle ovat mm. kokko, maakokko ja isokokko
Koko ja ulkonäkö
Maakotka on suurikokoinen, pitkäsiipinen ja pitkäpyrstöinen kotka. Sen siipien leveys on suunnilleen sama kuin pyrstön pituus. Maakotkan ja merikotkan erottaakin helposti pyrstöstä, joka merikotkalla on huomattavasti lyhyempi. Siivet kapenevat hieman ruumista kohti ja käsisiiven sisäosasta, minkä vuoksi siiven takareuna on loivasti S:n muotoinen ja lentosiluetti lajityypillinen. Selvimmin tämä piirre näkyy nuorilla kotkilla. Maakotkan pituus on 80–93 cm ja siipien kärkiväli 190–225 cm. Naaraat ovat koiraita kookkaampia. Koiras painaa 2,1–4,8 kg (keskimäärin 3,5 kg) ja naaras 3,3–6,7 kg (keskimäärin 5,2 kg). Maakotkan odotettavissa oleva elinikä on noin 15–20 vuotta. Vanhin suomalainen rengastettu maakotka on ollut noin 25 vuotta vanha, mutta todellisuudessa ne saattavat elää pitempäänkin. Kotkien todellista elinikää ei toistaiseksi ole kartoitettu kovinkaan tarkasti muunmuassa siitäkin syystä, että 1970-luvulle asti käytössä olleet renkaat olivat niin heikkoja, että kotkat repivät ne irti jalastaan.
Levinneisyys
Maakotka on kaikista kotkista laajimmalle levinnyt laji, jota tavataan niin Euroopassa, Aasiassa, Pohjois- Afrikassa kuin Pohjois-Amerikassa. Levinneisyysalueen eri osilta on erotettu yhteensä kuusi eri alalajia.
Elinympäristö ja ravinto
Maakotka elää ja pesii vuoristoissa ja laajoissa ylänkömetsissä, erämaissa. Suotuisia ympäristöjä ovat vanhat metsät ja tunturialueet[7], jotka ovat mahdollisimman erillään ihmisasutuksesta. Joskus maakotka pesii myös pienemmissä metsissä alangoilla ja rannikkoseuduilla. Kotkan reviiri on 150–300 neliökilometrin kokoinen alue, jossa sillä on tavallisesti 2–3 vaihtopesää. Kotkat koristelevat niitä tuoreilla havuilla, vaikka naaras ei kykenisikään munimaan johtuen jänis- tai lintukadosta. Maakotka on paikkalintu etenkin etelässä, mutta pohjoisen nuorilla ja pesimättömillä yksilöillä on välillä tapana muuttaa.
Lisääntyminen
Nuori maakotka tulee sukukypsäksi 4–5-vuotiaana ja puolison löydettyään pysyttelee tyypillisesti elinikäisessä parisuhteessa tämän kanssa.
Lähde: Wikipedia
Metsoreitti kätkösarja
Tämä kätkö on osa Metsoreitti -kätkösarjaa. Reitti muodostaa yhtenäisen geopolun Ampujien majalta Peurunkaan ja esittelee Laukaan kunnan vapaa-aikatoimen ylläpitämän koko kunnan halki kulkevan ulkoilureitin.
Kätkösarjan kätköt esittelevät myös Laukaassa esiintyviä lintulajeja, joita voit yrittää bongata matkanvarrelta.
Lisää tietoa aiheesta löydät reitin ensimmäisen kätkön kätkökuvauksesta http://coord.info/GC4A48P