Volokinpolku: 41 Urheilijat - Jari Litmanen
Please note Use of geocaching.com services is subject to the terms and conditions
in our disclaimer.
Volokinpolku on Volokinpolun retkeilyreittiä ja sen monipuolista luontoa esittelevä kätkösarja. Reitti muodostaa janamaisen geopolun, joka on merkattu maastoon keltaisin opastein.
Geopolun kätköjen piilotustapa vaihtelee ympäristön vaatimusten mukaan, mutta on pyritty toteuttamaan mahdollisimman yhden linjan mukaan. Jokainen kätkö on noudettavissa myös itsenäisenä kohteena. Koko geopolun pituus on noin 30 kilometriä. Etsi geopolun kätköjä luonnonrauhaa kunnioittaen!
Huom! Koska kätkö on janamudossa eikä palaa alkupisteeseen, helppo tapa kiertää polku on porukalla käyttäen kahta autoa, toinen auto jätetään polun toiseen päähän Jyrkälle ja toinen auto viedään toiseen päähän polun päässä sijaitsevalle laavulle. Polun voi suorittaa myös esimerkiksi 7km pätkissä jättämällä auto pienille metsäteille parkkiin.
HUOM! Koska Volokinpolun maasto on paikoittain hyvin vaikeakulkuista, polkua ei suositella kokemattomille luonnossaliikkujille. Polkua on vaikea ajaa maastopyörällä.
Kaikkien kätkötiedotteiden lähteenä toimii Wikipedia.
Jari Litmanen: Maajoukkueura, perhe ja patsashanke
Jari Olavi ”Litti” Litmanen (s. 20. helmikuuta 1971 Lahti) on suomalainen jalkapalloilija. Litmasta pidetään yleisesti Suomen kaikkien aikojen parhaana jalkapalloilijana. Hänestä tuli ensimmäinen suomalainen jalkapallon kansainvälinen supertähti 1990-luvulla. Varsinkin myöhempinä vuosina Litmasen uraa ovat varjostaneet useat loukkaantumiset. Suomessa Litmasesta käytetään usein lempinimeä Kuningas. Litmanen edusti viimeksi Helsingin Jalkapalloklubia, mutta hänen sopimuksensa päättyi kauden 2011 jälkeen. Hän ei ole kertonut, aikooko jatkaa uraansa.
Suomen lisäksi Litmanen on pelannut seurajoukkueurallaan Alankomaissa, Espanjassa, Englannissa, Saksassa ja Ruotsissa. Suurimmat meriittinsä hän saavutti alankomaalaisessa Ajaxissa, jonka kanssa hän voitti Mestarien liigan vuonna 1995. Samana vuonna hän sijoittui kolmanneksi Kultainen pallo -äänestyksessä. Litmanen on myös Suomen maajoukkueen eniten otteluita pelannut ja eniten maaleja tehnyt pelaaja sekä entinen kapteeni.
Litmanen pelaa yleensä niin sanotulla ”kymppipaikalla” joko hyökkäävänä keskikenttäpelaajana tai vedettynä hyökkääjänä. Hänet tunnetaan pelinäkemyksestään ja syöttötaidostaan, minkä vuoksi häntä pidetään ensisijaisesti pelintekijänä ja ratkaisusyöttöjen antajana, vaikka hän on aina tehnyt myös itse paljon maaleja. Hänet tunnetaan myös luotettavana rangaistuspotkujen laukojana.
Litmanen on käyttänyt koko uransa Adidasin Copa Mundial -jalkapallokenkiä.
Maajoukkueura
Litmasen ensimmäinen maaottelu oli alle 15-vuotiaiden ottelu Tanskaa vastaan 28. heinäkuuta 1986. Hän pelasi 21 poikien ja kuusi nuorten maaottelua. Poikamaajoukkue-esitystensä perusteella Palloliitto valitsi hänet vuoden 1988 poikapelaajaksi Suomessa.
Suomen A-maajoukkueessa Litmanen debytoi Jukka Vakkilan alaisuudessa 18-vuotiaana 22. lokakuuta 1989 ystävyysottelussa Trinidad ja Tobagoa vastaan ja ensimmäisen maalinsa hän teki 16. toukokuuta 1991 EM-karsintaottelussa Maltaa vastaan. Litmanen on edustanut Suomea kuusissa EM- ja viisissä MM-kilpailuiden karsinnoissa. Hän on ollut Suomen tärkeimpiä pelaajia koko maajoukkueuransa ajan ja toimi myös joukkueen kapteenina vuosina 1996–2008. Häntä edelsi Ari Hjelm, ja MM 2010 -karsinnoissa hänet korvasi Sami Hyypiä. Sadannen maaottelunsa Litmanen pelasi 25. tammikuuta 2006 Etelä-Koreaa vastaan. Hän oli Hjelmin jälkeen toinen rajapyykin saavuttanut suomalainen. Hän on Suomen eniten otteluita pelannut ja eniten maaleja tehnyt miespelaaja.
Litmanen nousi maajoukkueen runkopelaajaksi jo EM 1992 -karsinnoissa, joiden alkaessa hän oli 19-vuotias. Hän oli mukana kaikissa kahdeksassa ottelussa, joista seitsemässä hän oli avauskokoonpanossa ja kuudessa hän pelasi täydet 90 minuuttia. Henkilökohtaisen maaliennätyksensä Litmanen saavutti EM 1996 -karsinnoissa, joissa hän teki neljä maalia.
Litmanen pelasi myös MM 1994- (10 ottelussa yksi maali), MM 1998- (kuudessa ottelussa kolme maalia), EM 2000- (kuudessa ottelussa yksi maali) ja MM 2002 -karsinnoissa (kahdeksassa ottelussa kaksi maalia). Vuonna 2001 Suomen pelatessa Anfield Roadilla Englantia vastaan Litmasen käsi murtui ottelun tuoksinassa. Hän kuitenkin taisteli loppuun asti "hämärän rajamailla" liikkuen. Hän pelasi myös EM 2004- (viidessä ottelussa ei maaleja) ja MM 2006 -karsinnoissa (kuudessa ottelussa yksi maali).
Litmanen esitti paikoin erinomaisia otteita EM 2008 -karsinnoissa. Hän oli Suomen paras maalintekijä tehtyään kaksi maalia Puolaa ja yhden maalin Kazakstania vastaan. Akillesjänneleikkauksen vuoksi Litmanen oli karsinnoista pitkään poissa, mutta palasi rivistöön marraskuussa 2007 kahteen viimeiseen karsintaotteluun Azerbaidžania ja Portugalia vastaan.
Litmanen jatkoi maajoukkueuraansa ja pelasi ensimmäistä Saksa-ottelua lukuunottamatta kaikissa 2010 MM-kisojen karsintaotteluissa. Maalinteossa hän onnistui kerran. Litmanen oli mukana EM 2012 -karsinnoissa, joissa hän viimeisteli rangaistuspotkusta maalin San Marinoa vastaan. Maalillaan Litmasesta tuli kaikkien aikojen vanhin EM-karsintamaalin tehnyt pelaaja. San Marino-ottelu on jäänyt myös Litmasen toistaiseksi viimeiseksi otteluksi Suomelle.
Perhe
Litmasen isä Olavi on entinen maajoukkuetason jalkapalloilija, joka voitti Reippaassa SM-kultaa ja useita Suomen cupeja. Perheeseen kuuluvat myös äiti Liisa ja nuorempi sisko Sini, joka on pelannut koripalloa SM-sarjassa.
Litmasesta tuli isä marraskuussa 2005, kun hänen virolainen avopuolisonsa Ly Jürgenson synnytti pojan, jonka nimeksi tuli Caro. Syyskuussa 2007 Litmanen ja Jürgenson saivat toisen poikansa, Brunon. Jürgenson on työskennellyt mallina ja edusti Viroa vuoden 1998 Miss World -kilpailussa. Harvoin julkisuudessa esiintyvä pari vieraili Suomen tasavallan presidentin itsenäisyyspäivän vastaanotolla vuonna 2007.
Jari Litmanen on pitänyt yksityiselämänsä poikkeuksellisen tarkoin omana asianaan. Linjanveto johti takavuosina jopa homoseksuaalisuushuhujen viljelemiseen internetissä, kun jalkapalloilija ei esitellyt naisystäviään julkisuudessa.
Patsashanke
Litmasen kasvattajaseura Reipas oli suunnitellut Litmasen näköispatsaan sijoittamista Lahden urheilukeskuksen tai Lahden kisapuiston alueelle.
Patsaan kustannuksiksi arvioitiin 100 000 euroa, jonka hankkimiseksi Reipas ja Palloliitto aloittivat varainkeruukamppanjan. Tammikuuhun 2009 mennessä varoista oli kerätty noin kolmannes. Alkuperäisen suunnitelman mukaan patsas oli määrä valmistua keväällä 2009, mutta maaliskuussa 2009 Reippaan hallitus ilmoitti jäädyttäneensä hankkeen toistaiseksi ”negatiivisen julkisuuden ja taloudellisen tilanteen vuoksi”. Patsasta työsti kuvanveistäjä Satu Loukkola, jonka mukaan työ ehti tulla puolivalmiiksi. Litmanen oli antanut suostumuksensa hankkeelle.
Hanke käynnistettiin uudelleen vuoden 2010 alussa. Lopullisen patsaan budjetti oli 80 000 euroa, ja sen veisti Reijo Huttu. Hutun luonnokset saivat kuitenkin osakseen myös ankaraa vastustusta, muun muassa Suomen kuvanveistäjäliiton taholta: "Pelaaja on kömpelö, vartalon, pään ja raajojen suhteet eivät täsmää eikä liikkeen tuntua ole saavutettu." Lahden kaupunki päätti osallistua hankkeeseen vaikka Kuvanveistäjäliiton lausunto oli tiedossa. Patsas sijoitettiin Kisapuistoon ja se paljastettiin Litmasen pelinumeron 10 mukaisesti 10.10.2010 kello 12. Seuraavan kevään huhtikuun 23. päivän vastaisena yönä patsas joutui ilkivallan kohteeksi. Pitkänperjantain jälkeisenä yönä patsasta yritettiin polttaa, sen jalustaa hajotettiin ja se tuhrittiin valkoisella tahmealla aineella, joka sotki patsaan kasvot. Patsas turmeltiin reaktiona Litmasen HJK:n kanssa tekemään sopimukseen. Toukokuun 7. päivänä vuonna 2012 patsas vietiin Kellokosken valimolle kunnostettavaksi ja palautettiin kunnostettuna takaisin paikoilleen 29. toukokuuta.
HUOM! Ota mukaan kierrokselle lyijykynä ja teroitin. Älä käytä loggaamiseen tarroja, leimoja tai irtonaisia lappuja.
Jos kierrätte reittiä isommalla porukalla, voitte käyttää lyhennettä nimimerkeistänne säästääksenne tilaa lokikirjassa. Muista kirjoittaa nettiloggaukseen keitä nimimerkkinne taakse kätkeytyy.
Shortly in English:
Volokinpolku is a geohiking trail that takes you in to Volokinpolku hiking trail. This trail is clearly pointed out by yellow markings along the route.
The caches in trail are hidden according to the hiding place, but all caches are easily found.
Every cache is find-able on its own, so you don't have to go through the whole trail if you don't want to. If you decide to hike the whole Geotrail the hiking distance will be approx. 30 km
Please take consideration of Geo trails' nature, do not disturb animals or damage the flora searching any caches. Respect the nature!
Additional Hints
(No hints available.)