Volokinpolku: 73 Urheilijat - Paavo Nurmi II
-
Difficulty:
-
-
Terrain:
-
Size: 
(micro)
Please note Use of geocaching.com services is subject to the terms and conditions
in our disclaimer.
Volokinpolku on Volokinpolun retkeilyreittiä ja sen monipuolista luontoa esittelevä kätkösarja. Reitti muodostaa janamaisen geopolun, joka on merkattu maastoon keltaisin opastein.
Geopolun kätköjen piilotustapa vaihtelee ympäristön vaatimusten mukaan, mutta on pyritty toteuttamaan mahdollisimman yhden linjan mukaan. Jokainen kätkö on noudettavissa myös itsenäisenä kohteena. Koko geopolun pituus on noin 30 kilometriä. Etsi geopolun kätköjä luonnonrauhaa kunnioittaen!
Huom! Koska kätkö on janamudossa eikä palaa alkupisteeseen, helppo tapa kiertää polku on porukalla käyttäen kahta autoa, toinen auto jätetään polun toiseen päähän Jyrkälle ja toinen auto viedään toiseen päähän polun päässä sijaitsevalle laavulle. Polun voi suorittaa myös esimerkiksi 7km pätkissä jättämällä auto pienille metsäteille parkkiin.
HUOM! Koska Volokinpolun maasto on paikoittain hyvin vaikeakulkuista, polkua ei suositella kokemattomille luonnossaliikkujille. Polkua on vaikea ajaa maastopyörällä.
Kaikkien kätkötiedotteiden lähteenä toimii Wikipedia.
Paavo Nurmi: Vuodet 1925-1928, urheilu-uran jälkeen
Yhdysvaltain kiertue 1925
Nurmi lähti vuoden 1924 lopulla Yhdysvaltoihin ja kilpaili siellä viiden kuukauden aikana 55 kertaa häviten vain kahdesti. Ensimmäinen kilpailu käytiin täyteen myydyssä Madison Square Gardenissa 6. tammikuuta 1925. Nurmi voitti samana iltana mailin ajalla 4.13,6 ja 5 000 metriä ajalla 14.44,6. Molemmat ajat olivat uusia halliennätyksiä. Nurmella oli vastassa jo olympialaisista tuttuja kilpakumppaneita, sillä maililla toiseksi sijoittui Joie Ray ja 5000 metrillä Ville Ritola.
Kiertueen viimeisen hallikilpailunsa Nurmi juoksi 17. huhtikuuta. Osa juoksuista oli tasoituskilpailuja, ja kahdesti tasoituksen saanut juoksija ehti maaliin ennen Nurmea. Muut 45 hallikilpailustaan Nurmi voitti lukuun ottamatta yhtä keskeytystä. Hallikauden jatkoksi hän kilpaili vielä kymmenen kertaa ulkoradoilla 19. huhtikuuta ja 26. toukokuuta välisenä aikana. Yhdeksän ulkokilpailua Nurmi voitti, mutta viimeisessä 880 jaardin kilpailussa New Yorkissa hän hävisi isäntämaan Alan Helffrichille.
Amerikkalaiset ihastuivat mieheen, jolla oli "alhaisin pulssi, mutta korkein taksa", ja antoivat hänelle lempinimien Phantom. Kiertueesta oli taloudellista hyötyä paitsi Nurmelle, myös hänen kotimaalleen, sillä yleisen käsityksen mukaan Nurmen juoksut vaikuttivat siihen, että Yhdysvallat myönsi Suomelle 400 miljoonan markan lainan.
Amsterdamin olympialaiset 1928
Amsterdamin 1928 olympialaisissa Paavo Nurmi osallistui kolmelle juoksumatkalle. Pariisin kisojen kultamitalilajeista maastojuoksu ja 3 000 metrin joukkuejuoksu eivät kuuluneet enää kisojen ohjelmaan. Ensimmäisenä kisapäivänä juostiin 10 000 metrin loppukilpailu. Juoksun kärkeen nousi 1 500 metrin kohdalla Ville Ritola, jonka vauhtiin lähti mukaan vain neljä juoksijaa. Heistä yhdysvaltalainen Ray putosi jo ennen kolmen kilometrin kohtaa ja brittiläinen Beavers ennen neljää kilometriä. Puolimatkan väliaika oli 15.07. Ruotsalainen Edwin Wide putosi Ritolan ja Nurmen vauhdista 6 500 metrin kohdalla. Nurmi ohitti Ritolan vasta viimeisellä sadalla metrillä ja voitti kultaa olympiaennätyksellä 30.18,8. Ritola hävisi hänelle 0,6 ja Wide 45,2 sekuntia.
Kaksi päivää 10 000 metrin loppukilpailun jälkeen juostiin 5 000 metrin juoksun alkuerät. Jokaisesta erästä pääsivät neljä parasta loppukilpailuun ja Nurmi hölkötteli kolmannessa erässä juuri tuolle neljännelle sijalle ajalla 15.08,0. Seuraavana päivänä Nurmi osallistui 3 000 metrin estejuoksun toiseen alkuerään. Ensimmäisellä vesiesteellä hänen jalkineensa piikki tarttui tiukasti estepuuhun ja hän kaatui vesihautaan, josta ranskalainen Lucien Duquesne auttoi hänet ylös. Rauhallisesti Nurmi juoksi karkuun päässeet muut juoksijat kiinni ennen kahden kilometrin täyttymistä ja tuli maaliin erän voittajana Duquesnen seuraamana.
Yhden lepopäivän jälkeen Nurmi juoksi 5 000 metrin loppukilpailussa. Hän kärsi edelleen estejuoksun alkuerässä loukkaantuneesta lonkastaan. Hän siirtyi kilpailun johtoon vajaan 800 metrin kohdalla mutta päästi puolimatkassa estejuoksun alkuerissä nilkkansa loukanneen Ville Ritolan kärkeen. Kuusisataa metriä ennen maalia yhdysvaltalainen Lermond ja Ruotsin Wide putosivat viimeisinä Ritolan ja Nurmen vauhdista. Loppusuoralla Ritola jätti Nurmen lopullisesti ja voitti hänet ainoan kerran olympialaisjuoksuissa. Wide tavoitti loppusuoralla Nurmea, joka kuitenkin säilytti hopeatilan 0,2 sekunnin erolla ruotsalaiseen. Nurmen loppuaika oli 14.41,0 ja hän hävisi Ritolalle 3,0 sekunnilla.
Viimeisen olympialaisen kilpailunsa, 3 000 metrin estejuoksun loppukilpailun Nurmi juoksi 5 000 metrin loppukilpailua seuranneena päivänä, lauantaina, 4. elokuuta. Nuori Toivo Loukola karkasi muilta noin 2 000 metrin kohdalla ja Nurmi tyytyi johtamaan pääjoukkoa ja hidastamaan ohitseen pyrkineitten ranskalaisten, Henri Dartiguesin ja Duquesnen vauhtia. Viimeisen kierroksen alkaessa Nurmi irtosi pääjoukosta ja juoksi hopealle 9,0 sekuntia Loukolalle hävinneenä. Ove Andersen hävisi Nurmelle 3,2 sekunnilla ja varmisti Suomen kolmoisvoiton.
Ammattilaistuomio
Nurmen juoksijanura päättyi skandaalinkäryisesti vähän ennen vuoden 1932 kesäolympialaisia Los Angelesissa. Silloin hänet päätettiin julistaa ammattilaiseksi amerikkalaisissa kilpailuissa, hankkimiensa palkintojen takia ruotsalaisten kansainvälisen olympiakomitean viranomaisten vaatimuksesta, mitä Sigfrid Edström oli eritoten lobannut. Päätös esti Nurmea tavoittelemasta olympiauransa huipennusta maratonjuoksusta. Suomessa valitukset nähtiin ruotsalaisten kateutena, ja Suomi vetäytyi Suomi-Ruotsi-maaottelusta kahdeksaksi vuodeksi välien kiristyessä.
Urheilu-uran jälkeen
Urheilu-uransa jälkeen juro ja sulkeutunut Nurmi ryhtyi liikealalle; tosin hän oli alkanut sijoittaa palkkioitaan jo uransa loppuvaiheessa. Rakennuspiirtäjän koulutuksen saanut Nurmi perehtyi pörssin toimintaan Finanssilehteä lukemalla ja talouden tuntijoita kuuntelemalla. Hän oli säästäväinen, mutta se ei estänyt häntä ottamasta riskiä osakekaupassa. Arvopaperikaupan käymisen lisäksi Paavo Nurmi rakennutti Helsinkiin nelisenkymmentä taloa. Rakennuttajana hän oli yhtä pedantti kuin urheilijana ja kävi usein rakennustyömaalla valvomassa työntekoa. Hän kiinnitti huomiota rakennusmateriaalin korkeaan laatuun ja työn jälkeen. Vuonna 1936 Nurmi perusti Asusteliike Paavo Nurmi Oy:n 1936 ja toimi sen toimitusjohtajana vuoteen 1973.
Nurmi juoksi julkisesti vielä vuoden 1952 Helsingin olympiakisojen avajaisissa, kun hän sai kunnian tuoda olympiasoihtu stadionille. Hän ei kuitenkaan ottanut tehtävää vastaan täysin kitkatta, sillä hän piti yhä 20 vuoden takaista ammattilaiseksi julistamista vääryytenä ja kantoi kaunaa Kansainväliselle olympiakomitealle. Urheilu-uran jälkeen Nurmi suhtautui tiedotusvälineisiin entistäkin umpimielisemmin. Hänen kerrotaan suostuneen Yleisradion 70-vuotishaastatteluun vain, koska presidentti Urho Kekkonen haastatteli häntä.
Myöhemmällä iällä Nurmi sai aivoveritulpan, mikä sekä katkeroitti häntä että toi esiin inhimillisen puolen. Hän perusti 1968 nimeään kantavan säätiön, joka tutkii sydän- ja verisuonitauteja sekä yleistä kansanterveyttä.
Yksityiselämä
Paavo Nurmi oli 1932–1935 avioliitossa Sylvi Laaksosen kanssa, ja heille syntyi poika Matti 1932. Jälkipolville Nurmi on jäänyt myyttiseksi hahmoksi, jonka on sanottu avautuneen vain juostessaan. Hänellä oli vain vähän ystäviä ja vielä vähemmän uskottuja. Jopa Matti on tunnustanut, että ei todella tuntenut isäänsä. Paavo Nurmi suhtautui penseästi Matin yleisurheiluharrastukseen ja oli sitä mieltä, että hänestä ei koskaan tulisi kunnon juoksijaa. Matti Nurmi kuitenkin kilpaili keskimatkoilla hyvällä kansallisella tasolla.
Nurmi kirjoitti urheilusta, ja hänen tekstejään julkaisivat Turun Urheiluliiton lehti Kisatorvi, Suomen Urheilulehti ja Associated Press, jonka tilaama juttusarja levisi ympäri maailmaa. Paavo Nurmen kirjoituksia on koonnut antologiaksi Erkki Vettenniemi. Juoksijan mielikirjailijoita olivat F. E. Sillanpää ja Leo Tolstoi.
Paavo Nurmi on haudattu sukuhautaan Turun hautausmaalle.
HUOM! Ota mukaan kierrokselle lyijykynä ja teroitin. Älä käytä loggaamiseen tarroja, leimoja tai irtonaisia lappuja.
Jos kierrätte reittiä isommalla porukalla, voitte käyttää lyhennettä nimimerkeistänne säästääksenne tilaa lokikirjassa. Muista kirjoittaa nettiloggaukseen keitä nimimerkkinne taakse kätkeytyy.
Shortly in English:
Volokinpolku is a geohiking trail that takes you in to Volokinpolku hiking trail. This trail is clearly pointed out by yellow markings along the route.
The caches in trail are hidden according to the hiding place, but all caches are easily found.
Every cache is find-able on its own, so you don't have to go through the whole trail if you don't want to. If you decide to hike the whole Geotrail the hiking distance will be approx. 30 km
Please take consideration of Geo trails' nature, do not disturb animals or damage the flora searching any caches. Respect the nature!
Additional Hints
(No hints available.)