Skip to content

Volokinpolku: 74 Urheilijat - Lasse Virén Traditional Cache

Hidden : 6/24/2013
Difficulty:
2 out of 5
Terrain:
3 out of 5

Size: Size:   micro (micro)

Join now to view geocache location details. It's free!

Watch

How Geocaching Works

Please note Use of geocaching.com services is subject to the terms and conditions in our disclaimer.

Geocache Description:


Volokinpolku on Volokinpolun retkeilyreittiä ja sen monipuolista luontoa esittelevä kätkösarja. Reitti muodostaa janamaisen geopolun, joka on merkattu maastoon keltaisin opastein.

Geopolun kätköjen piilotustapa vaihtelee ympäristön vaatimusten mukaan, mutta on pyritty toteuttamaan mahdollisimman yhden linjan mukaan. Jokainen kätkö on noudettavissa myös itsenäisenä kohteena. Koko geopolun pituus on noin 30 kilometriä. Etsi geopolun kätköjä luonnonrauhaa kunnioittaen!

Huom! Koska kätkö on janamudossa eikä palaa alkupisteeseen, helppo tapa kiertää polku on porukalla käyttäen kahta autoa, toinen auto jätetään polun toiseen päähän Jyrkälle ja toinen auto viedään toiseen päähän polun päässä sijaitsevalle laavulle. Polun voi suorittaa myös esimerkiksi 7km pätkissä jättämällä auto pienille metsäteille parkkiin.

HUOM! Koska Volokinpolun maasto on paikoittain hyvin vaikeakulkuista, polkua ei suositella kokemattomille luonnossaliikkujille. Polkua on vaikea ajaa maastopyörällä.

Kaikkien kätkötiedotteiden lähteenä toimii Wikipedia.


Lasse Virén: Ura

Lasse Artturi Virén (s. 22. heinäkuuta 1949 Myrskylä) on suomalainen nelinkertainen olympiavoittaja. Hän on ainoana voittanut sekä 5 000 että 10 000 metrin juoksumatkat kaksissa peräkkäisissä olympiakisoissa. Virén on viimeisin juoksulajeissa olympiavoiton saavuttanut suomalainen.

Lasse Virén on ammatiltaan poliisi, minkä vuoksi Veikko Huovinen kirjoitti kirjaansa Rasvamaksa luvun siitä, miten riistapoliisi Virén ajaa takaa kahta salametsästäjää, jotka ovat hänen ulkomaiset kilpakumppaninsa kesäolympialaisista.

Poliisina toimimisen jälkeen hän toimi Tiger-juoksukenkien maahantuojana sekä Suomen Yhdyspankin nuorisotyön projektipäällikkönä, jonka jälkeen hän toimi suvun kuljetusliikkeessä, joka ajaa liikennepolttoaineita. Nykyään Virén-Yhtiöt Ky toimittaa itse louhimiaan maa- ja kiviaineksia omalla kuljetuskalustolla.

Kansanedustajana Lasse Virén toimi 1999–2007 ja 2010–2011. Hän on myös toiminut kotikuntansa Myrskylän kunnanvaltuuston puheenjohtajana vuodesta 1993 alkaen. Kansanedustaja-aikanaan hän oli Kansallisen kokoomuksen eduskuntaryhmän jäsen.

Uran alku ja kotikisat
Virén voitti ensimmäisen aikuisten Suomen-mestaruutensa 5 000 metrillä Helsingissä 1969. Ensimmäisessä aikuisten maaottelussaan Brysselissä hän oli samana vuonna 5 000 metrillä viides ajalla 13.54,1 – ennen vuotta 1969 hänen ennätyksensä oli ollut vain hieman alle 15 minuuttia. Saman vuoden Suomi–Ruotsi-maaottelussa Tukholmassa hän voitti 5 000 metriä.

Rolf Haikkola alkoi valmentaa Viréniä kesällä 1970, jolloin Virén voitti Helsingin Suomi–Ruotsi-maaottelussa jälleen 5 000 metriä ja lisäksi Prahan maaottelussa 10 000 metriä. Helsingin EM-kisoissa 1971 hän jäi vielä kaksoisvoittaja Juha Väätäisen varjoon oltuaan 5 000 metrillä seitsemäs ja 10 000 metrillä 17:s. Syy lienee ollut liian myöhään jääneessä tyhjennysharjoituksessa, lisäksi häntä tönittiin 5 000 metrin viimeisen kierroksen alkaessa ja hän lähes kaatui. Heti kotikisojen jälkeen Virén pystyi huippuaikoihin rikkoen Heinolassa Väätäisen Suomen ennätyksen 5 000 metrillä ajalla 13.29,8. Vuonna 1971 Virén voitti 5 000 metrin maaottelujuoksut Helsingissä, Göteborgissa ja Wuppertalissa.

Ensimmäinen olympiamenestys
Kovalla korkean paikan harjoittelulla Thompson Fallsissa Keniassa Virén viritti itsensä huippukuntoon kaudelle 1972. Harjoituskilometrejä kertyi kaikkiaan 7 300, lähes kaksinkertaisesti vuoteen 1970 verrattuna. Heinäkuun lopulla hän voitti Helsingin kolmimaaottelussa Britanniaa ja Espanjaa vastaan 5 000 metriä Suomen ennätys -ajalla 13.19,0, joka oli maailman kaikkien aikojen kolmanneksi paras aika. Kaksi päivää myöhemmin hän paransi Oulussa 3 000 metrin Suomen ennätystä yli kymmenen sekuntia aikaan 7.43,2. Elokuun alussa hän juoksi Oslossa 10 000 metrin Suomen ennätyksen 27.52,4. Kalevan kisoissa hän voitti kultaa 1 500 metrillä ja rikkoi seuraavana päivänä, 14. elokuuta, Tukholmassa 2 mailin maailmanennätyksen ajalla 8.14,0. Lasse Viréniä pidettiin Münchenin kisojen mahdollisena mustana hevosena.

Virén loi maineensa henkisesti vahvana juoksijana, kun hän ei antanut periksi huolimatta kaatumisestaan Münchenin kesäolympialaisten 10 000 metrin matkalla 3. syyskuuta 1972 törmättyään Mohammed Gammoudin kanssa. Hän nousi ylös ja voitti uudella maailmanennätysajalla 27.38,4, joka löi Ron Clarken seitsemän vuotta vanhan, vahvana pidetyn ajan. Virén juoksi viimeisen kierroksen aikaan 56,4 ja viimeisen kilometrin 2.29,2. 5 000 metrin loppukilpailun alkuvauhti oli – toisin kuin 10 000 metrillä – melko verkkainen. Virén johti viimeisen kierroksen alkaessa, joutui päästämään takasuoralla Mohammed Gammoudin ja Steve Prefontainen ohitseen, mutta nousi uudelleen johtoon viimeisessä kaarteessa voittaen toisen kultamitalinsa ajalla 13.26,42. Myöhemmin elokuussa hän voitti Helsingissä 5 000 metrillä maaottelujuoksun ja teki 14. syyskuuta samassa paikassa 5 000 metrin maailmanennätyksen 13.16,4.

Toinen olympiamenestys ja uran loppuvuodet
Harjoiteltuaan talven 1976 Myrskylässä Virén lähti Kenian Thompson Fallsiin, jossa hän juoksi parhaimmillaan jopa 250 kilometriä viikossa. Huhtikuussa hän juoksi Kaivopuistossa 25 kilometriä maailman kaikkien aikojen nopeimmassa ajassa 1.14.21. Kärsittyään välillä poskiontelotulehduksesta hän juoksi Helsingin Maailmankisoissa kesäkuussa 10 000 metriä 27.43,1. Kalevan kisoissa hän voitti kultaa 5 000 metrillä.

Virén kantoi Suomen lippua Montrealin olympialaisten avajaisissa. 10 000 metrillä hän saavutti uransa helpoimman olympiavoiton: hän ohitti ainoan uhkaajansa, Portugalin Carlos Lopesin 450 metriä ennen maalia ja voitti kultaa uransa toiseksi parhaalla ajalla 27.40,38. Kilpailun jälkimmäisen puoliskon hän juoksi aikaan 13.31. Lasse Virén tunnettiin omintakeisesta, kilpailijat melkein huomaamatta uuvuttavasta, hitaan mutta pitkän kirin taktiikasta, jonka teki mahdolliseksi hänen erinomainen nopeuskestävyytensä. Paras näyte tästä saatiin Montrealin olympialaisten 5 000 metrin juoksussa, kun suomalainen loppusuoralla pystyi pitämään takanaan mailerimaisesta nopeudestaan tunnetut uusiseelantilaiset juoksijat voittaen neljännen olympiakultansa ajalla 13.24,76. Seuraavana päivänä Virén osallistui uransa ensimmäiselle maratonille, ja sijoittui viidenneksi runsaat kolme minuuttia kultamitalisti Waldemar Cierpinskille hävinneenä ajalla 2.13.10,8.

Virén osallistui kolmansiin olympiakisoihinsa Moskovassa 1980. Hän oli reisikivuista johtuen keskenkuntoinen, mutta sijoittui 10 000 metrillä silti viidenneksi, alittaen viimeisen kerran 28 minuutin rajan. Maratonilla hän joutui keskeyttämään.

Menestyksen syitä
Osoitus Virénin ja hänen valmentajansa Rolf Haikkolan analyyttisestä suhtautumisesta kilpailemiseen oli niin sanotun kaarrematematiikan hyödyntäminen; se perustui havaintoon, että juoksemalla pitkillä matkoilla toista tai kolmatta rataa kerää kilpailussa tarpeettomia lisämetrejä.

Mauno Saaren Virén-kirjan mukaan Lasse Virénin poikkeuksellisuuden yksi syy saattoi olla luteinisoivan hormonin luontaisen tuotannon omituinen piikki, joka syntyi aina kilpailutilanteen yhteydessä. Juoksijan luontainen hormonitaso oli sen seurauksena poikkeuksellisimmillaan isoissa kisoissa. Kehon omaa testosteronin tuotantoa säätelevä hormoni oli Virénillä korkeimmillaan olympiakisoissa ja matalammalla kansallisen tason kisoissa.

Juoksija tunnettiin kyvystään ajoittaa kuntohuippu tärkeimpiin koitoksiin eli olympiakisoihin. Elokuussa 2005 Lasse Virén kertoi Hufvudstadsbladetille tehneensä ennen vuoden 1972 olympialaisia Eläintarhan kentällä Helsingissä viimeistelyharjoituksen, jossa ilman kiriapua juoksi täyttä vauhtia ja löysennettyä vauhtia vuorotellen 100×50 metrin matkan aikaan 13.13 eli alle silloisen 5 000 metrin maailmanennätyksen.

Virénin voitot palauttivat monien mielestä Hannes Kolehmaisen, Paavo Nurmen ja Ville Ritolan 1920-luvulla luoman ”Lentävien suomalaisten” (The Flying Finn) maineen. Vuoden 1980 kesäolympialaisiin päättyneen huippu-urheilu-uransa lisäksi hän on toiminut poliisina, Tiger-urheilukenkien maahantuojana, Suomen Yhdyspankin nuoriso- ja urheilutyön PR-päällikkönä, veljensä kanssa nestemäisten polttoaineiden kuljetusyrittäjänä sekä osallistunut kunnallispolitiikkaan ja valtakunnanpolitiikkaan.


HUOM! Ota mukaan kierrokselle lyijykynä ja teroitin. Älä käytä loggaamiseen tarroja, leimoja tai irtonaisia lappuja.

Jos kierrätte reittiä isommalla porukalla, voitte käyttää lyhennettä nimimerkeistänne säästääksenne tilaa lokikirjassa. Muista kirjoittaa nettiloggaukseen keitä nimimerkkinne taakse kätkeytyy.

Shortly in English:
Volokinpolku is a geohiking trail that takes you in to Volokinpolku hiking trail. This trail is clearly pointed out by yellow markings along the route.

The caches in trail are hidden according to the hiding place, but all caches are easily found.

Every cache is find-able on its own, so you don't have to go through the whole trail if you don't want to. If you decide to hike the whole Geotrail the hiking distance will be approx. 30 km
Please take consideration of Geo trails' nature, do not disturb animals or damage the flora searching any caches. Respect the nature!

Additional Hints (No hints available.)