Betoni (ransk. béton, eng. concrete, ruotsi betong, esp. hormigón) on valmistettaessa nestemäistä massaa, joka kemiallisessa reaktiossa kovettuu kiinteään, kivimäiseen muotoon. Betonin pääraaka-aineita ovat sementti, vesi ja runkoaine, joka koostuu erikokoisista kivirakeista sekä mahdollisista lisä- ja seosaineista. Betonia on siellä missä tarvitaan suuria, stabiileja ja turvallisia rakenteita. Betonilla on hyvä puristuslujuus, mutta vähäinen veto- ja taivutuslujuus. Sen takia sitä käytetään lähes yksinomaan teräksellä vahvistettuna teräsbetonina.
Betonin historia on yllättävän pitkä. Tunnetuimpia varhaisimpia betonirakenteita on Rooman Pantheon. Suomessa vanhimpia käyttökohteita ovat taidokkaasti valetut portaikot, jotka ovat edelleenkin käytössä lähes kaikissa vuosisadan vaihteen kivitaloissa. Erikoisuutena mainittakoon Ateneumin julkisivun veistokset vuodelta 1866. Arkkitehtonisesti betonin muovailtavuus tarjosi uusia mahdollisuuksia, joita esimerkiksi Alvar Aalto hyödynsi funktionalistisissa töissään 30-luvulta lähtien.
Valmisbetonia käytetään esimerkiksi runkorakenteisiin, lattioihin ja siltoihin. Suomessa valmisbetoni sai alkunsa vuonna 1958 jolloin ensimmäinen valmisbetonitehdas aloitti toimintansa. Tätä ennen betoni oli valmistettu sekoittimilla työmailla. Nykyään valmisbetonitehtaita on Suomessa noin 200 ja valmisbetonia valmistavia yrityksiä noin 40. HB-Betoniteollisuus Oy:n (ent. Harjun Betoni Oy) Keljon betoniasema aloitti toimintansa vuonna 1973.
Kätkö sijaitsee aseman välittömässä läheisyydessä. Kätköä etsittäessä ei tarvitse mennä varsinaiselle asema-alueelle eikä aidatuille piha-alueille. Älä häiritse aseman toimintaa ja varo alueella liikkuvia raskaita ajoneuvoja. Purkki sisältää lokivihon ja kynän.