Vuoksen ja Imatran kosken syntytapahtumat olivat hyvin mullistavia: Jääkauden jälkeinen maan kohoaminen aiheutti Suomen niemen hitaan kallistumisen itään. Salpausselän taakse syntyneet suuret järviketjut laskivat aluksi Pohjanlahteen nykyisen Kalajoen paikkeilla, mutta muuttivat myöhemmin laskunsa etelään, kun Kymijoki syntyi. Maan edelleen kallistuessa Saimaan pinta alkoi hiljalleen kohota kaakossa. Lopulta Salpausselän harjanne alkoi murtua Mansikkalan kapean ja muuta Salpausselkää hieman matalamman harjanteen kohdalla. Valtavat vesimassat alkoivat hakea uutta lasku-uomaa Laatokan suuntaan. Tämä tapahtui kivikaudella noin 5700 vuotta sitten.
Lopullista uomaansa etsien vedet hakeutuivat nykyisen Imatran koskialueen kohdalla olevaan kallioperän heikkousvyöhykkeeseen. Aluksi leveä ja matala jokiuoma muuttui vähitellen kapeaksi rotkoksi veden syövyttäessä tietään vinosti suuntautuneen liuskekallion sisään. Leveästä virrasta syntyi mahtavasti pauhaava villi koski, jo Kalevalassa mainittu Imatra: Ei ole Vuoksen voittanutta, ylikäynyttä Imatran.
Imatrankosken kallioperä on pienissä piirteissään vaihteleva. Koska alueen valtakivilajin (pegmatiitti-graniitin) lähtöaineksena toiminut kivisula tunkeutui noin 1 830 – 1 800 miljoonaa vuotta sitten jo lähes kiinteässä tilassa olevan jo aiemmin syntyneen kiillegneissikallion rakoihin ja heikkousvyöhykkeisiin, nämä kaksi kivilajia sekoittuvat laajoilla alueilla toisiinsa muodostaen erilaisia seoskivilajeja eli migma-tiitteja. Tästä johtuen Vuoksen uoman kallioseinämissä näkyy runsaasti liuskekerroksia tai pegmatiitti-graniitissa sulkeumina olevia liuskereliktejä. Liuskejäänteiden kivilaji vaihtelee peliittisestä (= siltistä ja savesta syntynyt) kiillegneissistä kvartsimaasälpägneissiin (= hiekkapitoisista kerrostumista syntynyt) ja mustaliuskeeseen (=hiilipitoisesta mätäliejusta syntynyt). Nyt uoman ollessa kuivillaan kallioperän rakenne ja veden työskentelyn jäljet ovat selvästi nähtävissä. Valtionhotellin koskenpuoleisen näköalatasanteen puoleinen sivu muodostuu ehjästä kalliosta, johon veden työ ei ole pystynyt paljoakaan vaikuttamaan. Aivan uoman alaosissa voi kuitenkin nähdä hiidenkirnujen alkuja, joita virran pohjalla pyörineet kivet ovat synnyttäneet. Vastapuolella vesimassat ovat syöpyneet syvälle liuskeiseen kallioperään ja irrottaneet siitä aineksia joen kuljetettaviksi. Särkyneellä seinämällä kallion halkeamiin ja hiushuokosiin tihkuva vesi rapauttaa jäätyessään edelleen uoman reunaa. Suuria lohkareita on hiljattain pudonnut uoman pohjalle.
Picture: The Geological Survey of Finland (GTK)
Lähteet:
Korjonen-Kuusipuro, Kristiina & Niinisalo, Suvi (toim.): Vuoksi. Lappeenranta: Etelä-Karjala-instituutti, Lappeenrannan teknillinen yliopisto, 2007. ISBN 978-952-214-421-8.
Saarnisto, Matti: Karjalan geologia – Karjalan luonnonmaiseman synty. Teoksessa: Viipurin läänin historia I, Karjalan synty. Lappeenranta: Karjalan kirjapaino, 2003. ISBN 952-5200-37-X.
Tietoa netistä: Geologinen tutkimuskeskus 12.12.2013 GeoVuoksi-hanke.
Imatran alue kuuluu ns. svekofenniseen alueeseen, joka muodostui 1930 - 1780 miljoonaa vuotta sitten. Imatrankoski sijaitsee noin 1910 - 1800 miljoonaa vuotta vanhan graniitin päällä, joka kuluu ns proterotsooisiin orogeenisiin syväkiviin. Geologia.fi:ssä noista on kerrottu tämän sivun puolessa välissä: http://www.geologia.fi/index.php/2011-12-21-12-30-30/2011-12-21-12-39-11/2011-12-21-12-39-38/suomen-kallioperae Vielä tarkemmin aiheeseen voi perehtyä Suomen Geologisen Seuran kirjasta "Suomen kallioperä - 3000 vuosimiljoonaa", joka löytyy myös sähköisenä:http://www.geologinenseura.fi/suomenkalliopera/
Svekofenniset liuskealueet:http://www.geologinenseura.fi/suomenkalliopera/CH7.pdf Proterotsooiset orogeeniset syväkivet:http://www.geologinenseura.fi/suomenkalliopera/CH8.pdf
Geologian tutkimuskeskuksen sivuilta pääsee tutustumaan mm. kallioperäkarttaan: http://ptrarc.gtk.fi/digikp200/default.html. Vasemmalla olevasta valikosta kannattaa klikata ruksit kohtaan "Municipalities" ja "Lakes rivers", tuo helpottaa hieman oikein paikan löytymistä. Oikealla ylhäällä olevilla työkaluilla karttaa voi zoomata lähemmäs tai kauemmas. Ympyrän sisällä olevan "i":n painamisen jälkeen voi klikkailla kartan eri kivilajeja, jolloin sivun alareunaan tulee tietoa kyseisestä kivilajista.
GTK:lta löytyy myös kirjanen "Imatran kartta-alueen kallioperä": http://arkisto.gtk.fi/kps/kps4112+4111.pdf
Geologinen tutkimuskeskus 12.12.2013 GeoVuoksi-hanke löytyy uusinta koottua tietoa.
Picture: The Geological Survey of Finland (GTK)
Logataksesi kätkön sinun tulee lähettää allaolevien kysymysten vastaukset kätkön tekijälle profiilin sähköpostiin ja odota loggauslupaa. Luvattomat loggaukset poistetaan:
1. Mene paikkaan N 61.10.100 E 28.46.255
Katsele uoman molempia seinämiä ja kerro, mitä eroa näet kallioperässä ja mistä se johtuu? Minkälaisia kiviä on äskettäin pudonnut uoman pohjalle (kivilaji)?
2. Mihin kivilajiin ja ketkä kuninkaalliset ovat kaivertaneett nimensä kuvan osoittamassa paikassa?
3. Miten monta hiidenkirnua näet paikassa N 61.10.140 E 28.46.401? Miten nämä hiidenkirnut ovat muodostuneet?
4. Jos haluat voit ottaa valokuvan itsestäsi gepsin kanssa Imatrankosken sillalla kätkökoordinaattien lähellä (vapaaehtoista).
Imatrankoski, Imatra rapids.
The birth events of the Vuoksi and Imatra were very dramatic. Uplift of the ground after the Ice Age caused Cape of Finland ‘s slow tilt to the east. The chains of lakes born behind Salpausselkä originally flowed to Pohjanlahti around the now Kalajoki but later changed their flow to the south when Kymijoki was born. When the ground was still tilting, the surface of Saimaa began to slowly rise in the south-east. Finally Salpausselkä’s ridge began to crumble around Mansikkala’s ridge which was narrower and lower than the rest of Salpausselkä. Enormous amounts of water began to search for a new way to flow towards Laatokka. This happened in the Stone Age about 5700 years ago. Finding their channel, the water ended up in Imatra rapids' weak part of the bedrock. Bedrock is granite and it is formed about 1910 - 1800 million age ago. The molten granite mixed with the softer gneiss former earlier making a mixture of various rock types At first the wide and shallow stream transformed into a narrow ravine while the water corroded their way inside the crooked smooth rock. The wide stream became pompously roaring rapids, the Imatra mentioned in the national epic of Finland. Now when the waterbed is dry, the structure and traces of the water's work can be clearly seen. The rapids’ side of the Grand Hotel Cascade view terrace consists of intact rock that the water hasn't affected much at all. Right in the bottom parts of the waterbed the beginnings of many devil’s churns that have been created by rocks spinning at the bottom of the current. On the other side the water masses have made their way deep in to the smooth bedrock and set loose components to be carried on by the river. On the broken side the water seeping into the small cracks on the rock corroding it even further upon freezing. Large boulders have recently fallen to the bottom of the waterbed.
To log the cache you need to send the answers of the questions below via the profile of cache owner and wait for permission to log. Unauthorized logs will be deleted.
1. Go to place N 61.10.100 E 28.46.255
Look at both of the sides of the channel and say, what kind of differences you see in the bedrock? What do you think is the reason for the difference between the sides of the channel? What kind of stones are falling down to the bottom of channel (stone art)? Photos above.
2. On what kind of rock and which royals have engraved their names on the stone? Photo above.
3. How many Devil's churns (a.k.a Giant's kettles) can you find at coordinates N 61.10.140 E 28.46.401? How are these Devil's churns formed?
4. If you wish, you can take a photo of yourself with a GPS at the Imatrankoski bridge near cache coordinates (voluntary).
More information Imatra