Ahvensaaren kalkkikiviesiintymä löydettiin 1700-luvulla. Joidenkin lähteiden mukaan toiminta olisi tässä Kirmon niemen ns. Itäuunissa aloitettu 1877. Kalkkia käytettiin laastin ja sementin lisäksi teollisissa tuotteissa mm. selluntuotannossa ja maanparannusaineena. 1930-luvulla esiintymän osti Paraisten kalkkivuori Oy (myöh. Partek, nyk. Nordkalk Oyj). Toiminta laajeni tällöin myös lahden vastarannalle, Ronuddenin puolelle, minne louhittiin laaja avolouhos. Kaivostoiminta lopetettiin 1950-luvulla.
Alueella liikkuminen on kunkin omalla vastuulla. Kirmon niemellä oleva louhosalue on rajattu aidalla, portti on rikki. Avolouhoksiin pääsee seikkailemaan, mutta alueella liikkuessaan on syytä olla todella varovainen. Lampiluola on 30-40 metriä syvä. Vesi on kylmää ja kirkasta. Koirat on pidettävä kiinni saaressa liikkuessa. Ylhäällä lehdossa laiduntaa ainakin lampaita.
Niemen korkeimmalta kohdalta näkee lahden yli Ronuddenin puolelle. Silläkin puolella on pystyssä vanha kalkinpolttouuni sekä muita kaivostoiminnan aikana tarvittuja rakennuksia. Pieni betoninen pikkusaaressa on ollut dynamiittivarasto. Ronuddenin louhos on huima uimalampi, tanjulin lapset ovat hyppineet vain noin metrin korkeudelta louhokseen, rohkelikoillekin löytynee hyppypaikkoja. Louhosten vesi on kalkkipitoista ja sen huomaa uidessaan.
Veneellä voi rantautua molemmille puolille lahtea. Länsirannalla on pieni katkaistu niemi, jonka eteläpuolella syväys riittää purjeveneelle. Kätkön puolella syvintä lienee 'kivimurskalaiturissa'. Kiinnityspaikkoja on tosin rajallisesti. Pienemmillä veneillä pääsee rantaan myös Kirmon niemen pohjoispuolella (myös purjeveneelle on pari paikkaa).
Molemmin puolin lahtea voi tehdä vaikka tutkielmia käärmeistä. Saaressa viihtyvät sekä puoli- että kokosukeltajat.
Luolaan on suunniteltu luola-auditoriota, mutta hanke lienee toistaiseksi haudattu. Projektin loppuraportista voi lukea mielenkiintoisista visioista.
Kätkölle on Metsähallituksen lupa.
Lähteet:
Åvensor-hankkeen loppuraportti
Museovirasto