KOSKENHOVI, FORSGÅRD
Omistajat:
1600-luvulla taloa kutsuttiin Heiskalaksi omistajiensa Heiskasten mukaan. Häyrysillä talo oli isonvihan jälkeisiin vuosiin saakka, kunnes kapteeni Isak Tigerstedt 1723 lunasti tuolloin Häyriläksi kutsutun talon itselleen. Tigerstedtiltä talo siirtyi jo 1736 Erkki Paajaselle, tältä pian hänen vävylleen Mikko Immoselle ja 1741 edelleen tämän langolle Paavo Lappalaiselle. Häyrilän nousu Koskenhovin kartanoksi alkoi 1751, jolloin Immonen möi sen kirkkoherra Abram Poppiukselle. Sen jälkeen 1700-luvulla talo kuului von Burghausen, Affleckt ja Weber suvuille. Vuonna 1809 Koskenhovi joutui postimestari Berndt Johan Nykoppille ja avioliiton kautta edelleen kruununvouti Karl Anton Sanmarkille. Hän möi kartanon kruununvouti Georg Magnus Sahlstenille ja tämä sen taas 1862 kauppias Paavo Kettuselle.
Kettusilla Koskenhovi oli vielä 1940-luvun alussa, minkä jälkeen omistajaksi tuli agronomi Hannes Kettusen tytär Leila Jalkanen. Hänellä kartano oli vielä vuonna 1980.
Yksityiskäytössä.
Rakennukset:
Puinen, osaksi kaksikerroksinen päärakennus on rakennettu useassa vaiheessa. Vuonna 1844 rakennettiin empiretyylinen länsisiipi, jota 1870-luvulla jatkettiin. 1890-luvulla taloon lisättiin nikkarityylinen, kaksikerroksinen poikkipääty, jolloin se yhdistyi talon vanhimpaan, matalaan tuparakennukseen, joka lienee rakennettu 1700-luvulla.
Rannassa on vanha riihi ja mylly.
Kätkö sijaitsee rannassa riihen ja myllyn läheisyydessä, mutta kummankaan näiden luokse ei kuitenkaan tarvitse mennä. Sateella osa matkasta voi olla myös liukasta, joten varovaisuus on tarpeen.