Jämijärven seurakunnan hautausmaa sijaitsi Lauttakankaalla ennen sen siirtymistä kirkonkylälle. Nykyisin osa alueesta on helluntaiseurakunnan hautausmaata. Osa on aidattu erilliseksi alueeksi, jossa myös punaisten hauta sijaitsee. Alueella on vuonna 1918 vakaumuksensa puolesta henkensä menettäneiden työläisten muistopatsas, jonka Turun keskuspatsastoimikunta pystytti vuonna 1963. Suunnittelija oli P. Ruokonen. Muistomerkissä hulmuaa lippu, jonka sisällä on vuosiluku 1918.
Teksti: "TÄLLÄ PAIKALLA MURHATTUJEN PUNAISTEN TYÖLÄISTEN JA TORPPARIEN MUISTO ELÄÄ TYÖVÄENLUOKAN KESKUUDESSA PYSTYTTI: ENT. PUNAK. KESKUSJÄRJESTÖ RY P. RUOKONEN LOIMAA".
Muistitiedon mukaan Lauttakankaalla ammuttujen punavankien määrä vaihtelee 10 - 20 välillä. Vankeja kuljetettiin Ikaalisista Kankaanpäähän, mutta heidät ammuttiin Lauttakankaalla. Hauta oli kaivettu valmiiksi jo edellisenä päivänä. Mahdollisesti yksi vangeista ammuttiin jo ennen joukkoampumista kapinoinnin takia. Marko Tikan väitöskirjassa ("Kenttäoikeudet, Välittömät rankaisutoimet Suomen sisällissodassa 1918", s. 192-195. ) kerrotaan Lauttakankaalla 17.5.1918 ammutusta, Satakunnan rintamaoikeuden tuomitsemasta kahdeksasta kuolemaantuomitusta. Asiakirjojen mukaan vankien matkan päämäärä ei ollut Kankaanpää vaan nimenomaan teloituspaikka.
Lähde: Työväenmuseo Werstas
Itse, ajaessani tämän kätkön ohi, muistelen isoisääni, joka oli henkeen ja vereen työväenaatteen mies. Ja muutenkin hieno mies.