Kätkössä on omat purkit reissaajille ja vaihtoesineille. Älä ota aarteesta mitään mukaasi, jotta niitä voivat muutkin halutessaan tutkia. Cache includes own containers for travel bugs and swaps. Do not take anything from the treasure with you, so that other geocachers can explore them too.
Löytäessäsi kätkön, seisot Yoldiameren rantakivikolla. Reilut 9000 vuotta sitten paikalla aaltoili Baltian jäämeri ja sen jälkeen Yoldiameri. Samanlaisia muinaisrantoja löytyy lähes jokaisen Kainuulaisen korkean vaaran rinteeltä. Kätkön yläpuolella sijaitseva silokallio kertoo jään valtavasta voimasta. Viimeisimmän jääkauden, joka päättyi noin 10 000 vuotta sitten, arvellaan hioneen Suomen kallioperää noin seitsemän metriä matalammaksi.
Oulujärvi syntyi kuroutumalla Yoldiameren lahdesta maankohoamisen seurauksena. Oulujärvi on Suomen viidenneksi suurin järvi. Sen pinta-ala on noin 900 km2 ja keskisyvyys on noin 7,6m. Maankohoaminen on voimakkaampaa järven länsipuolella ja siksi järviallas kallistuu koko ajan hiljakseen itään.
When you find the cache, you are standing on ancient beach of Yoldia Sea. 9000 years ago waves of the Baltic Icesea and after that waves of the Yoldia Sea flushed this area. You can find similar ancient beaches all ower the higher hills of the Kainuu province.
Yoldiameri oli nykyisen Itämeren varhaisvaihe, joka syntyi noin 11 600 vuotta sitten, kun Baltian jääjärvi yhdistyi Atlanttiin Keski-Ruotsin poikki syntyneen salmen kautta jäätikön vetäytyessä alueelta pohjoiseen. Yoldiameri on saanut nimensä tuon ajan kerrostumista Keski-Ruotsissa löydetyn kylmän suolaisen veden Yoldia arctica -simpukan mukaan.
Yoldiavaiheen alussa laaja mannerjäätikkö peitti vielä Suomea. Jäätikön raja oli alussa Etelä-Suomessa salpausselkävyöhykkeessä. Kolmas Salpausselkä ja Sisä-Suomen reunamoreenit syntyivät Itämeren Yoldiavaiheessa.
Yoldiameren syntyessä Baltian jääjärven pinta laski äkkiä noin 25 metriä. Atlanttiin yhdistävä salmi oli nykyisessä Närken maakunnassa Ruotsin nykyisten suurten järvien seuduilla, Billingenin vuoren pohjoispuolella. Tätä kautta virtasi ensin makeaa vettä valtamereen ja myöhemmin suolaista vettä Yoldiamereen. Suolainen vesi ehti Suomen rannikolle vasta 300 vuotta salmien avautumisen jälkeen. Jään painamana maanpinta Keski-Ruotsissa, samoin kuin Suomessa, oli silloin nykyistä alempana. Vaikka valtameren pintakin oli vielä nykyistä alempana, rantaviivan suhteellinen taso Itämeren pohjoisosissa oli 100–180 metriä nykyistä rantaa korkeammalla. Etelässä maa ei ollut vastaavasti painunut ja Tanskan salmet olivat kuivilla. Yoldiameren suolapitoisuus väheni Närken salmen kaventuessa ja madaltuessa maankohoamisen takia huomattavan nopeasti. Yoldiameri oli siis alussa makeavetinen, keskivaiheilla murtovettä ja loppuvaiheessa makeavetinen.
Etelä- ja Keski-Suomi olivat laajalti Yoldiameren alla, mutta laajoja maa-alueita nousi vauhdilla merestä, alkujaan saaristoina. Yoldiameren rannan korkeus nykyiseen verrattuna vaihteli merenpinnan yleisen tason mukaan ja maankohoamisen mukaan. Eteläisellä Itämerellä Yoldian ranta oli 55 metriä nykyistä alempana, Helsingissä 80 m ja Laukaassa 160 m. Eräs tunnetuimpia säilyneitä Yoldiameren rantaviivan pätkiä on Nurmijärvellä, entisen Röykän sairaalan alueella. Muinaisranta on suojelualue ja merkitty erikseen. Helsingissä tällainen muinaisranta sijaitsee mm. Jakomäessä Jakomäenkalliolla.
Yoldiameren synty noin 11 600 vuotta sitten liittyy kylmän dryaskauden päättymiseen ja samalla jääkauden loppumiseen. Jää vetäytyi nopeasti pohjoiseen, koivu alkoi vallata etelästä alaa ja ihmisiä liikuskella merestä kohonneella Suomen alueella.