Kylmän sodan kauhun tasapaino. Suomen diplomaattisuhteet idän ja lännen puristuksissa, puolihuomaamaton kumartelu suuren ja mahtavan naapurimaana. Salainen varastoalue, NATOn kalustoa, räjähteitä, tarkkailulaitteistoa, tutka-asemia. Varastojen ylle kohotetut salot vaijereineen, täysvalmius naamiointiin varttitunnissa.
Sotilaspoliisien partioautojen moottorien murina yössä, partiokoirien haukku ja pienen neulamäen yllä leijuva utu, jonka pimeydessä heiluvat valokiilat ajoittain paljastivat. Vilkas radioliikenne - avoimilla taajuuksilla. Kaikki liikenne suojaamattomana - he eivät kerkeäisi pysähtyä kuuntelemaan.
Alueen useat sadat varastorakennukset oli tarkoitus sytyttää sinä yönä - vain kaksi partiota pitämässä huolta isänmaan turvallisuudesta, sen poliittista kasvoista, viattoman liittoutumattoman maineesta. Ei kukaan tietäisi - ei kenenkään pitäisi tietää. Asioista oli vaiettu johdon korkeammillakin tasoilla, miehiä oli kadonnut liian tiedon takia.
Kolmas partioauto - sen ei pitänyt herättää epäilyksiä, normaalia rutiiniksi tekaistua tarkastuskierrosta, vain etälaukaistava räjähde varaston taa kierroksen aikana ja kierrosten välillä oli kellotettu riittävästi aikaa paikaltapoistumiseen, täystuhoon ja katoamiseen. Kenenkään ei pitänyt koskaan nähdä heistä jälkeäkään.
Varaston 239 kohdalla jotain oli toisin. Ovi oli raollaan. Uteliaisuus valtasi Yakovin mielen. Baran odotti ratin takana, viittoi jatkamaan kierrosta...
Pimeydessä ei erottanut - oli mentävä lähemmäs. Sisältä kuului kohinaa, mutta se ei juuri eronnut tuulen huminasta ja kattoon ropisevan sateen äänestä. Hän otti askelen, toisen... kurkistaen sisään varaston oviaukolta... Sisällä istui mies keskittyneenä painelemaan kaukosäädintä - kanavasurffailua lumisateelta lumisateelle. Kellertävä valo loi heikon valaistuksen varastohallin nurkkaan, jättäen miehen kasvot varjoon. Tämä ei ollut räjähdevarasto, lattialla oli eri kokoisia kuormalaatikoita, Yakov huomasi lastauskärrit vieressään ja nosti katseensa... Mies oli kadonnut, television ruutu oli pimeänä... Pimeydestä kajahti Yakoville vieraalla kielellä sarja komentoja, joihin hän reagoi ampaisemalla kohti autoa. Baran oli kadonnut ratin takaa. Hän makasi elottomana sotilaspoliisin raudoittaessa tätä. Yakov ymmärsi - peli ja tehtävä olisi pelattu - missä laukaisin... autossa! Hän syöksyi kohti avointa kuljettajan ovea, kuullen vasemmalta puoleltaan sarjan laukauksia. Voimat katosivat, silmissä sumeni - hän tunsi mätkähtävänsä sateen kastelemalle sepelille. Tehtävä oli epäonnistunut. Varastolla 239.
Huom! Tien kunto kätkölle voi vaihdella. Autoilu aivan perille asti ei ole välttämättä varsinkaan kosteina vuodenaikoina tai pitkän sadekauden aikana järkevää tai ainakaan autoystävällistä. Kun loggaat kätköä, otathan huomioon että se on savolaisen käsialaa, joten se sisältää paljon kierteitä.