Hidden
:
Sunday, July 19, 2015
-
Difficulty:
-
-
Terrain:
-
Size: 
(other)
Related Web Page
Please note Use of geocaching.com services is subject to the terms and conditions
in our disclaimer.
Vietetään kesäinen ilta Niemisjärven laavulla Marjista muistellen. Eventti alkaa sunnuntaina 19.7.2015 klo 18.00 ja virallinen osuus päättyy klo 21.00. Laavulle on toki mahdollisuus jäädä yöpymäänkin tai tulla paikalle vaikka jo edellisenä päivänä.
Merkityltä parkkipaikalta on laavulle kävelyä noin 500 m hyväkuntoista polkua pitkin. Reitti kulkee aivan aarniometsän tuntumasta ja matkalla on hyvällä tuurilla mahdollisuus bongata mm pohjantikka, metso ja liito-orava. Viimeksi mainittuja on nähty myös laavun tuntumassa. Myös Niemisjärven luontopolku on mahdollisuus kiertää samalta parkkipaikalta lähtien. Marjis suositteli aikoinaan tätä, reitti kulkee aarniometsän halki ja poikkeaa myös luonnontilaisella suolla.
Koirat ovat eventissä sallittu, kunhan ne pidetään erityisesti poluilla kytkettynä. Tämän sanelevat jo retkeilyalueen säännötkin. Ylhäältä related webpage -linkistä löytyy lisätietoa Evon alueesta.
Miitin aikoihin piilotetaan laavun lähelle myös Marjiksen muistokätkö, tradikokoinen purkki, johon voitte halutessanne tuoda jotain vaihtotavaroita, mielellään Marjiksen henkisiä.
Nähdään eventissä!
Muistokirjoitus
Tihkusateisena kesäkuun sunnuntaipäivänä meidät tavoitti jo aavisteltu suruviesti: Marja oli nukkunut hiljaa ja rauhallisesti pois isänsä istuessa vierellään. Hän kamppaili vaikean syövän kanssa kuusitoista pitkää vuotta, mutta jos jostakusta voi sanoa kliseisesti, että hän on ollut urhea ja taistellut, niin Marjasta. Marjan tyypillisen musta huumori kantoi pitkälle. Syöpä palasi useasti matkan varrella ja Marja oli saattohoidossa kahdesti, mutta aina nousi vuoteeltaan toteuttamaan unelmiaan. Vasta kolmas kerta sanoi toden – ja sitä ennen, vielä silloinkin, Marja jaksoi unelmoida. Siitä on meillä paljon oppimista.
Marja rakasti syvästi luontoa ja sen ilmentymiä. Hän kiersi maata kuvaten ja katsellen revontulia, haloja, ukkospilviä ja bongasi myrskyjä ja taivaanilmiöitä. Marjalla oli yhteys luontoon niin konkreettisesti kuin henkisestikin ja hän koki tämän maan omakseen. Myös Skotlannilla oli hänelle syvä merkitys monesta eri syystä ja vielä viime kesänäkin Marja kävi siellä hoitojen taukovaiheessa ystävien seurassa, katsomassa Cullodenin taistelukenttää ja Loch Nessiä. Uusi matka oli vielä suunnitteilla täksikin kesäksi, ehkä ystävämme lähti sinne hengen siivin lentäen, vapaana ja kivuttomana.
Marja kulki paljon ystävien kanssa erilaisissa tapahtumissa tähtiharrastajapäiviltä geokätköilyeventteihin ja viimeisinä toukokuun viikkoina osallistui pyörätuolista käsin paikalliseen eventtiin, ystävien ja harrastuskavereiden suureksi iloksi. Tähänkin joukkoon hän oli aina hyvin tervetullut. Myös Karhun kansan juhliin Marja osallistui, usein joku luotettu ystävä seuranaan, koska vaikka jaksamista riitti, niin kivut veivät toisinaan voimia. Marja oli läsnä, kun sairaalassa tehtiin uutisjuttua syöpäsairaiden kivunhoidosta, ja hän lopulta päätyi uutisiin ennalta suunnittelematta antamaan kasvot kipupotilaille, mistä moni on kiitollinen ja ylpeä. Marjalla oli rakkaat kissansa, joiden kanssa hän asui ja jakoi arkensa. Itämaiset ja maatiaiskaveri jäivät kaipaamaan häntä. Marja luki lukemattomat niteet erilaisia kirjoja vuosien varrella: paljon esimerkiksi fantasiaa ja Skotlantiin sijoittuvia kirjoja. Erityisesti Outlander oli kauan odotettu myös TV-sarjana ja ensimmäisen tuotantokauden hän ehti kuin ehtikin nähdä valmiina. Musiikki oli hänelle myös tärkeä tapa rentoutua. Marjalla oli useita akvaarioita, joissa oli pieniä miniatyyriekosysteemejä. Samoin miniatyyrikoteja, joista viimeisin, Noidan talo, jäi lopulta keskeneräiseksi, mutta kaunis se on silti. Sairaus vaikutti lopulta sorminäppäryyteen ja kävelykykyyn, mikä oli Marjalle kova pala, mutta onneksi ystävät tulivat avuksi kyydittämään ja tueksi kulkemaan. Lintuja Marja bongasi niin luonnossa kuin sitten ikkunastakin.
Lennä vapaana, ystävämme, joka rakastit tuulta, revontulia ja lintuja. Mene Jumalattaren luokse siivin, jotka olet saanut, ne eivät ole enää rikkoutuneet, vaan täydelliset ja kauniit. Tähdet tuikkikoot matkallasi kirkkaina ja opastakoot sinut Linnunradan päähän. Odota siellä meitä, jotka tulemme jäljestä. Et ole yksin, ja tähänkin maailmaan jätit jälkesi meihin. Sinulla oli merkitystä.
Muistokirjoituksen kirjoitti Marjiksen hyvä ystävä Kati Laine.
Additional Hints
(No hints available.)