Kätkö esittelee kaksi koota Jämsän Kuorevedellä. Toinen K on Kotiseutumuseo ja toinen Kuokkalan seurantalo.
Kuoreveden kotiseutumuseo
Kuoreveden kotiseutumuseo sijaitsee kauniilla paikalla Kuorevesi-järven rannalla. Kuorevesi-Seuran ylläpitämä museo esittelee 1800-luvun ja 1900-luvun alun maatalon elämää ja esineistöä.
Kuorevesi-Seura perustettiin 1955 kohottamaan kuorevesiläisten kotiseutuhenkeä. Perustava kokous pidettiin Kuokkalan maamiesseurantalossa ja oman museon perustaminen oli tavoitteena alusta saakka.
Museotaloksi hankittiin Virkajärven päärakennus samalta Joensuun kylältä. Virkajärvi oli jäänyt tyhjilleen, kun talon neljä poikaa olivat kaatuneet talvi- ja jatkosodassa ja viides poika oli kuollut heti sotien jälkeen. Maamiesseura antoi museota varten tontin vuokralle Kuokkalan seurantalon vierestä ja museo avattiin juhlavasti elokuussa 1963.
Museon voimanaisia olivat vuosikymmenien ajan mm. Kuorevesi-Seuran ensimmäinen puheenjohtaja Eeva Laaksi ja hänen sisarensa Aune ja Irja. Seuran toimintaa ja museon rakentamista rahoitettiin alusta asti Kuoreveden Joulu -lehden myynnillä.
Kuokkalan seurantalo
Entisen Kuoreveden kunnan alueella Joensuun kylässä sijaitseva Kuokkala piirtää silhuettinsa Kuorevesi-järveen vasten Eliel Saarisen suunnittelemaa vanhan tuhannen markan setelin maisemaa. Talo on rakennettu Kuoreveden Maamiesseura ry:n toimesta ja maamiesseurantalona se palveli aina vuoteen 2001. Tuolloin Kuoreveden Maamiesseuran historia päättyi ja talon isännän saappaisiin astui sen nykyinen omistaja Pohjois-Kuoreveden Kylät ry.
Kuokkalalla on pitkä ja värikäs historia. Sen pihalta ovat aikoinaan Kuoreveden miehet lähteneet sotaan, retkelle jolle moni mies jäi. Toisaalta voidaan olettaa Kuokkalan toimineen innoitteena myös monen uuden elämän synnylle. Kylillä kulkee sanonta, jossa ”mummo meni Kuokkalaan ja otti tilaisuudesta vaarin.” Näin varmasti on tapahtunutkin, sillä Kuokkala oli suosittu tanssipaikka aina 1980-luvulle asti. Juhannustansseissa Kuokkalan tanhuvilla asteli parhaimmillaan jopa tuhatpäinen yleisö. Talolla oli suuri merkitys kuorevesiläisessä kulttuurielämässä. Lähestyttäessä vuosituhannen vaihdetta talo alkoi jäädä varustelultaan jälkeen ajan vaatimuksista ja toisaalta Maamiesseuran toimijarivit harvenivat, mikä näkyi talon käytön vähenemisenä. Talon käyttö on viime vuosina uudelleen lisääntynyt ja täysin uuteen tilanteeseen on päästy mittavan peruskunnostuksen valmistuttua loppuvuodesta 2005.
Kuokkala toimii nykyisin kokoontumis- ja perhejuhlatilana sekä mm. Pohjois-Kuoreveden Kylät ry:n organisoiman Wanhan tonnin uinnin tapahtumakeskuksena. Remontissa taloon on tehty nykyaikaiset keittiö- ja WC-tilat, varasto ja ulkokuisti. Sähkö ja LVI on nykyaikaistettu sekä vertaansa vailla olevaa rantamaisemaa hyödynnetty uudella maisematerassilla sekä saliin lisätyillä maisemaikkunoilla. Kiinteistö on liitetty Pohjois-Kuoreveden vesiosuuskunnan vesi- ja jätevesiverkostoon. Oman lisämielenkiintonsa Kuokkalaa kohtaan luo samalla tontilla sijaitseva Kuorevesi-seuran ylläpitämä Kuoreveden kotiseutumuseo. Kuokkalan seurantalo sijaitsee Mänttä-Halli –tien välittömässä läheisyydessä n. 11 km Mäntän keskustasta ja 14 km Hallista.
Jämsän aakkoskätkösarjan ohjeet:
1. Sarjan kätköt sijaitsevat Jämsän kaupungissa, nykyisen kunnan rajojen sisäpuolella
2. Kätköt tehdään aakkosjärjestyksessä
3. Kätköt esittelevät jonkin Jämsäläisen paikan, yrityksen, yhdistyksen, tapahtuman tai henkilön, joka alkaa vuorossa olevalla aakkosella *
4. Aakkoskätköjen tulisi mieluiten olla suhteellisen helppoja tradikätköjä, mutta multit ja mysteerit eivät ole poissuljettuja, kunhan vaikeusaste säilyy kohtuullisena
5. Toivottavana on, että kätkön FTF-löytäjä, taikka joku seuraavista löytäjistä, halutessaan tekisi uuden kätkön, joka alkaa aakkosten seuraavalla kirjaimella. Mikäli löytäjä päättää jatkaa sarjaa, pyydetään häntä loggauksessaan ilmoittamaan aikeistaan päällekkäisyyksien ehkäisemiseksi. Jos vapaaehtoisia ei ilmene, sarjan aloittajat jatkavat aakkoskätköjen toteuttamista. Tarvittaessa apua saa pyytää aloittajalta taikka joltakulta muulta. **
6. Kätköjen nimet ovat muotoa "A - Auliksen olympialaiset - Jämsän aakkoskätköt"
7. Sarjaa voidaan haluttaessa jatkaa numeraalisesti 0-9:ään
8. Nämä ohjeet pitää liittää kaikkiin Jämsän aakkoskätköihin
( * Yritysten ja kaupallisten/aatteellisten yhdistyksien sekä poliittisten tahojen esittely suositellaan toteutettavan neutraaliin, ”ei-markkinoivaan” sävyyn
( ** Sarjan aloittajat: M&JP