Kätkö on myös talvella löydettävissä, mutta paikalle vievä tie ei ole välttämättä aurattu. Kätkössä on kynä ja sinne mahtuvat isommatkin kulkijat.
Tässä "lyhyt" kuvaus aseman historiasta:
"Kollinjoki avattiin liikenteelle 1.6.1950. Se oli kolmen asemamiehen hoitama laiturivaihde. Jatkuva miehitys tarvittiin, koska Kollinjoki oli kohtaamispaikka, jossa vastakkaisiin suuntiin kulkevat junat sivuuttivat toisensa. Vaihteita oli käytävä kääntämässä käsin ratapihan molemmissa päissä. Vaihteiden kääntämiseksi sai ajella resiinalla reilusti toista kilometriä. Se oli kovaa puuhaa, varsinkin keskellä talvista yötä ratapihan ollessa valaisematon. Kun Kollinjoki avattiin liikenteelle, oli pysäkkirakennus vasta alkuvaiheissaan ja asemamies joutui majoittumaan tilapäiseen parakkiin. Pysäkkirakennuksen valmistuttua siihen sijoitettiin myös kahden perheen asunnot. Nuo ajat olivat vilkkaan toiminnan aikaa, puutavaraa lastattiin runsaasti ja junien kohtaamiset hoidettiin turvallisesti. Ajan myötä paranivat myös tieyhteydet ja metsässä autoihin lastattu puutavara ajettiin suoraan tehtaalle. Kun lastaus pysäkillä loppui ja junien kohtaamiset järjesteltiin toisille asemille, jätettiin Kollinjoki miehittämättömäksi vuoden 1969 toukokuun lopulla. Heinäkuun 8-9 päivän välisenä yönä 1981 tuhopolttaja sytytti pysäkkirakennuksen, joka paloi perustuksia myöten. Kollinjoen pysäkki palveli myös matkustajaliikennettä. Lättähattu oli sopiva työ- ja ostosmatkojen tekoon ja pysähtyi Kollinjoella tarvittaessa. Henkilöliikenne Kollinjoelta lopetettiin 3.6.1984 ja vuotta myöhemmin 2.6.1985 liikennepaikka suljettiin lopullisesti ja sivuraiteetkin purettiin kokonaan pois." Lähde: Kolman kyläkirja.