Kekkosykkösen alkupiste 1 Multi-Cache
Kekkosykkösen alkupiste 1
-
Difficulty:
-
-
Terrain:
-
Size: 
(micro)
Please note Use of geocaching.com services is subject to the terms and conditions
in our disclaimer.
Perusmultikäkö jossa vaaditaan matematiikkaa!
Nämä on loppupisteen naatit jotka löytyy taulusta!
N64,0A.DCE E029,2G.HFB.
Montako E=kirjainta on taulussa tämä on A.
Montako N=kirjainta on taulussa tämä on B.
Montako S=kirjainta on taulussa tämä on C.
Montako O=kirjainta on taulussa tämä on D.
Montako T=kirjainta on taulussa tämä on E.
Montako M=kirjainta on taulussa tämä on F.
Montako L=kirjainta on taulussa tämä on G.
Montako E=kirjainta on taulussa tämä on H.
Kekkostiet
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Yhdystie 8950 Suomussalmen Vaatovaaralla tammikuussa 2004
Yhdystie 9190 Perangalla Hossaan päin
Kekkosteiksi kutsutaan Kainuuseen 1950-luvulla vankityömäärärahoilla rakennettuja teitä, joiden rakentamista silloinen pääministeri Urho Kekkonen ajoi voimakkaasti.
Sisällysluettelo
1 Tausta
2 Rakentaminen
3 Käyttö
4 Luettelo
5 Lähteet
6 Aiheesta muualla
Tausta
Erityisen nimensä tiet saivat siitä, että ollessaan pääministerinä Urho Kekkonen ajoi voimakkaasti niiden rakentamista, olihan Kainuu hänen vaalipiiriänsä. Viiden tien alueelle hän oli tehnyt hiihto- tai patikkaretken ennen niiden rakentamista 1950-luvun alussa. Ensimmäinen kohde oli yhteys Kuhmosta Moisiovaaraan (Hyrynsalmi), nykyinen yhdystie 9070. Tie sai pian lempinimet "Kekkosen katu" ja "Kekkosen polku". Kun seuraavaa tietä käytiin vuonna 1954 rakentamaan Kiantajärven itäpuolitse Juntusrantaan, se sai nimekseen "Kekkoskakkonen" ja Kuhmon tiestä tuli "Kekkosykkönen". Yhteisnimeksi vakiintui "Kekkostiet". Maanteitä tehtiin vuosien 1952 ja 1962 välisenä aikana kaiken kaikkiaan kahdeksan, yhteispituudeltaan 250 kilometriä. Lisäksi tehtiin yksi kylätie. Viimeisimpien teiden rahoituksen järjestämiseen Kekkonen ei enää presidenttinä tiettävästi osallistunut.
Rakentaminen
Tiet rakennettiin osittain vankityövoimalla. Rakennustöitä varten perustettiin työsiirtola, johon voitiin sijoittaa lyhyen vankeustuomion saaneita henkilöitä tai sakkorangaistuksen sovittajia. Työstä maksettiin heille palkkaa. Mukana oli myös siviilityöntekijöitä muun muassa työnjohtajina, koneenkuljettajina ja kirvesmiehinä. Vangit siirrettiin vuonna 1960 nelostien rakennustöihin ja teiden rakentajiksi tuli maakunnan työttömiä. Maalaisliitto kilpaili tiukasti äänestäjistä Kainuussa kommunisteja vastaan, ja tiet eivät ainakaan heikentäneet kannatusta, mainitsihan Kekkonen vielä vuonna 1954 tiet yhtenä saavutuksenaan. Teihin käytettiin noin 14 prosenttia Kainuun tiemäärärahoista 1950-luvulla ja niiden pituus oli viidennes kaikista rakenteilla olleista teistä.
Käyttö
Kekkosteiden tarpeellisuutta perusteltiin niiden varrella olevien kylien ja taajamien asukkaiden kulkuyhteyksillä. Lisäksi maa- ja erityisesti metsätalouden kuljetustarpeet olivat teiden rakentamisen perusteluna. Muun muassa suuria valtion metsäalueita oli Kiantajärven itäpuolella, jonne ei ollut hyviä uittoreittejä. Joitakin teitä oli tosin esitetty rakennettavaksi jo hyvin varhain, esimerkiksi Peranka–Hossa-yhteyttä 1890-luvulla. Puhos–Näljänkä-tienkin ensimmäinen suunnitelma valmistui jo vuonna 1902. Armeija kuitenkin vastusti rajaseudun teiden rakentamista, ja kuntien kustantamina ne olisivat tulleet liian kalliiksi. Talvisodan syttyminen siirsi teiden rakentamisen myöhempään ajankohtaan ja jatkosodan jälkeinen pula-aika puolestaan viivästytti koko maassa tietöitä seuraavalle vuosikymmenelle. Vaikka 1950-luvulla Kekkosteiden piirissä laskettiin asuvan vain 2 500–3 500 ihmistä koko Kainuun 100 000 asukkaasta, niillä oli suuri merkitys syrjäseutujen liikenteelle etenkin Suomussalmella. Yksi Kekkosteiden seurauksista olikin, että Kainuun viimeiset tiettömät erämaa-alueet supistuivat tai oikeastaan hävisivät, koska Kekkostiet muodostivat runkoyhteydet monille kyläteille ja metsäautoteille.
Luettelo
Seuraavassa taulukossa on lueteltu työsiirtolamäärärahoilla Kainuuseen rakennetut tiet eli Kekkostiet.
Nykyinen tienumero tai -nimiReittiKunnatPituus (km)Rakentamisvuodet Muuta19070Kuhmo–Iivantiira–MoisiovaaraKuhmo, Hyrynsalmi721952–1955Samassa yhteydessä rakennettiin vuosina 1954–1955 Kuhmoon Nivan kylätie (3,6 km) eli "Kekkosen harha-askel".29130, 843Haukiperä–Palovaara–JuntusrantaSuomussalmi611954–1956
38950Pesiönlahti–JoukokyläSuomussalmi, Puolanka441955–1957
48390Näljänkä–PuhosSuomussalmi, Pudasjärvi281957–1958
59190Peranka–HossaSuomussalmi 261958–1959
68390Puhos–SiivikkoPudasjärvi141959Kylätie parannettiin maantieksi.79123, 89Änätinniska–KiimavaaraKuhmo231959–1960Tie rakennettiin valmiiksi työttömyystyönä 1960–1962.889, 9126Iivantiira–LentiiraKuhmo
1959–1960Koko Mieslahti–Lentiira-tie rakennettiin valmiiksi työttömyystyönä vuosina 1960–1962.
Additional Hints
(No hints available.)
Treasures
You'll collect a digital Treasure from one of these collections when you find and log this geocache:
Loading Treasures