Kalevalaista kansanperinnettä: Muinaishaudat Traditional Cache
Kalevalaista kansanperinnettä: Muinaishaudat
Please note Use of geocaching.com services is subject to the terms and conditions
in our disclaimer.
Tämän kätkösarjan tarkoitus on esitellä Kalevalaa sekä suomalaista kansanperinnettä. Koska suomalaisessa kansanperinteessä metsä on usein hyvin tärkeässä roolissa, sijaitsevat nämäkin kätköt usein siellä.
Tällä kertaa kätkön aihe ei ole suoraan Kalevalasta, mutta tutussa aihepiirissä yhä liikutaan. Kätkö sijaitsee oletetulla muinaishauta-alueella ja kätkön läheisyydessä olevien painanteiden epäillään liittyvän näihin hautoihin. Täyttä varmuutta hautojen olemassa olosta ei kuitenkaan ole saatu.
Tällä kätköllä ei tarvitse tehdä mitään vaarallista ja se sopii koko perheen etsittäväksi. Saadaksesi kätkörasian sekä lokivihkon esiin, voit tarvita pientä apuvälinettä (esimerkiksi pinsetti). Kätköpaikan vieritse kulkee koirien ulkoilutuspolku, joten olethan huolellinen ettei kätkö paljastu ulkopuolisille.
Laitathan kätkörasian huolellisesti takaisin paikalleen, jotta tulevat kävijät saavat kokea löytämisen riemun!!
MUINAISHAUDAT PRONSSIKAUDELLA
Pronssikautiset (noin 1000 vuotta eaa.) muinaishaudat sijaitsivat usein parin kilometrin päässä asutuksesta sekä korkealla paikalla lähellä vesistöä. Syynä edelliseen paikan valintaan on pidetty sitä, että näin vainaja on lähellä avaraa luontoa. Toisaalta korkeat paikat eivät usein kelvanneet asutukseen, jolloin ne luonnostaan muodostuivat hautapaikoiksi. Hautapaikkoja saattoi yhdellä alueella olla useita ja ne sijaitsivat lähellä toisiaan.
Tietomme hautojen sisällöstä ovat puutteellisia sekä hajanaisia. Yleensä vainaja puettiin parhaimpiinsa ja laskettiin puuarkussa hautaan. Puuarkku sijoitettiin kiviarkun sisälle. Yleinen käsitys on se, että vainajan mukana hautaan olisi laitettu aseita ja työkaluja. Tämä ei kuitenkaan aina pidä Suomessa paikkaansa, sillä esimerkiksi aseet olivat kalliita ja kenenpä tarvitsisi tuonpuoleisessa tehdä töitä?
Vainajan mukana saattoi olla jokin pieni teräesine, mutta haudoista on pääasiassa löydetty esimerkiksi partahöyliä ja naisilla kampoja. Ulkonäkö oli tärkeä asia myös tuonpuoleisessa! Jos vainaja poltettiin, hänen luunsa kerättiin tuhkasta, pestiin ja sijoitettiin tämän jälkeen hautaan.
Hautapaikan ympärille rakennettiin kivinen keko. Tämä keko saattoi olla todella suuri, sillä esimerkiksi Kiukaisista on löydetty hauta, joka on noin 35 metriä laaja ja 4-5 metriä korkea. Kivimassaa haudassa on noin 2000 tonnia eli noin 100 000 kiveä (n. 20 kg/kivi). Tämän määrän kuljettamiseen tarvittaisiin noin 200 rekkakuormaa. Lienee selvää, että tätä hautaa on käsipelillä rakennettu huolella ja vaivalla sekä aikaa säästämättä. Toisaalta hautojen komeus antoi viitteitä myös talon tai kylän varallisuudesta. Eli mitä komeampi keko, sen varakkaampi vainaja!
Tämän kätkön sijaintipaikalla on epäilty sijainneen hautapaikan. Tätä mahdollista hautapaikkaa, joka tunnetaan nimellä Inkilä, tutkittiin kesällä 2010. Täyttä varmuutta mahdollisista haudoista tai niiden iästä ei kuitenkaan saatu.
Ahjossa on myös pari muuta, aivan tämän kätkön läheisyydessä sijaitsevaa paikkaa, joissa on epäilty sijaitsevan vanhoja muinaishautoja. Niidenkään olemassa olosta ei ole saatu täyttä varmuutta.
Lähde: Salo: Tuoni, Pohjola, Taivas (2012) sekä K E R A V A, Ketjupuiston asemakaavan muutosalueentarkkuusinventointi 5.‐6.7.2010.
Additional Hints
(No hints available.)
Treasures
You'll collect a digital Treasure from one of these collections when you find and log this geocache:
Loading Treasures