Asemarakennus on yksityisomistuksessa, joten sinne ei saa, eikä tarvitse mennä.
Rautatien historiaa Kolmalla:
"Suunnitelma poikkiradan rakentamisesta Pieksämäen asemalta, Savon radalta Savonlinnan kaupunkiin, sekä sivuratoineen Varkauteen hyväksyttiin lopullisesti 15.5.1912. Rautatien rakennustyöt saivat Kolman rauhallisella maaseudulla aikaan monenlaista vipinää. Kylälle tuli kauempaa insinöörejä, mestareita ja ammattimiehiä. Rakennustyöt toivat ansiomahdollisuuksia myös kyläläisille. Miehet ja hevoset saivat töitä ja palkkaa valtion varoista. Kauempaa tulleet radanrakentajat tarvitsivat taloista ylläpitoa ja muonitusta ja maksoivat siitä. Vieraat tuntuivat viihtyvän Kolmalla hyvin- jopa niin hyvin, että tuloksena kuuluu olleen ennätysmäärä isättömiä lapsia.
Uudet liikenneyhteydet vaikuttivat monin tavoin Kolmalaisten elämään. Kylä oli ollut aikalailla syrjäkylä. Ainoa maantie johti Joroisten kirkolle. Autoja ei ollut. Sitten tuli juna ja vei alle puolesa tunnissa Varkauteen ja toi samassa ajassa takaisin. Siellä oli helppo käydä asioilla tai vaikka vakinaisemminkin töissä.
Aluksi junia kiskoivat höyryveturit, joita lämmitettiin haloilla. 1950-luvulla siirryttiin asteittain hiililämmitykseen. Vuonna 1955 tulivat "lättähatut" muiden junien lisäksi. Lättähattujen suosio oli suuri. Parhaimmillaan niitä liikennöi Huutokosken - Varkauden välillä neljä vuoroa kumpaankin suuntaan. Lättähattujen kausi oli pitkä, vuodesta 1955 vuoteen 1988, eli 33vuotta.
Rautatieliikennepaikan tulo oli tärkeä vaihe Kolman kyläkeskuksen syntymisessä. Nyt tultiin ympäristöstä keskustaan matkalle lähdettäessä, postia noutamaan tai muuten vain "junille". Kylällä oli jo kansakoulu ja kauppoja syntyi myös luonnollisesti kehittyvään kyläkeskustaan.
Kolman pysäkki avattiin liikenteelle 1.11.1914 ja lakkautettiin 27.5.1990."
Lähde: Kolman kyläkirja