Teksti Evijärven Seurakunnan kotisivulta
Evijärveläiset puuhasivat v. 1754 yhdessä Kortesjärven purmojärveläisten kanssa kappeliseurakunnan perustamista ja kappelin rakentamista Evijärven Haapajärven kylään. Kortesjärveläiset kuitenkin luopuivat hankkeesta, mutta evijärveläiset jättivät v. 1758 kappelin saamisesta uuden anomuksen. Anomusta käsiteltiin v. 1760, jolloin kirkko oli jo rakennettu. Evijärveläiset hankkivat v. 1758 ilman kirkonrakentamislupaa hirsiä, timprasivat keväällä kehikon, valmistivat kivijalan ja nostivat syksyllä hirsikehikon kivijalan päälle. Rakennustöitä johti kirkonrakentaja Antti Antinpoika Hakola. Kirkko ja tapuli valmistuivat näin Kniivilään, nykyiseen Evijärven keskustaajamaan, v. 1759. Vuonna 1761 Pietarsaaren kirkkoherra G. Aspegren vihki kirkon käyttöön ja se sai nimekseen Elisabethin kirkko.
Keväällä 1762 kirkko, tapuli ja kirkkotarha olivat muuten valmiit, mutta kirkosta puuttuivat vielä kellot ja osittain tarpeelliset kirkolliset esineet. Kirkko oli aluksi jyrkkäkattoinen, tasavartinen ristikirkko, jonka ristiharjaa koristi hoikka torni.
Evijärven kirkko korjattiin ja laajennettiin perusteellisesti Heikki Jaakonpoika Kuorikosken johdolla v. 1886-1887. Korjauksessa ristejä laajennettiin, lehteri poistettiin, kirkon lattia, kivijalka, penkit, ovet ja ikkunat uusittiin, länsilehteri muutettiin pyörökaariseksi ja kirkkoon rakennettiin uusi tilava sakaristo.
Ensimmäiset lämmityslaitteet kirkkoon saatiin v. 1903 ja v. 1918 uusittiin kirkon paanukatto. Ensimmäiset urut hankittiin v. 1948. Seuraavan kerran kirkkoa korjattiin konservaattori Thorvald Lindqvistin johdolla v. 1959-1960. Kirkon uudet penkit rakensi tällöin sotakorvauslaivoihin varatusta ylijäämäpuusta puuseppä Unto Vestinen Taivassalosta. Kirkkoon tehtiin samalla saumapeltikatto. Vuonna 1992 kirkon sisätilat uusittiin: katto, seinät ja lattia maalattiin, urkuparven alle rakennettiin morsiushuone, lastenhoitohuone ja inva-WC, alttaripöytä ja alttarikaiteet uusittiin. Kirkkoon hankittiin myös uudet urut.
Kirkon rakentaminen oli evijärveläisille muine velvoitteineen niin kova taloudellinen rasite, ettei heiltä liiennyt varoja kirkon sisustamiseen. Kirkko onkin saanut esineensä vähitellen, pääasiassa lahjoituksina. Puisen alttarikrusifiksin on suunnitellut oman seurakunnan Erkki Lahti ("Pitti-poika"), joka on veistänyt myös kirkon vaivaispojan ja saarnatuolin yllä olevat enkeliveistokset.
Kellotapuli
Kirkon kellotapuli rakennettiin Antti Hakolan johdolla kaiketi yhtä aikaa kirkon kanssa v. 1759. Tapuli korjattiin Heikki Jaakonpoika Kuorikosken johdolla v. 1871-1872. Kuorikosken tekemissä korjauksissa vanha tapuli jäi uuden laudoituksen sisään. Tapuliin hankittiin pienempi kello v. 1759 ja isompi 1763 Meyerin valimosta Tukholmasta. Tapulissa oli aluksi paanukatto. Nykyinen saumapeltikatto on laitettu kirkon kattamisen yhteydessä v. 1959-1960. Paanukaton aikaan tapulin yläosan kellotaulut olivat peitossa, eikä tapulissa ollut näkyvissä nykyisiä kaidekoristeita. Koristeet saatiin esille katon uusimisen yhteydessä.