Kaunissaaren itäosaa kutsutaan Risunokaksi, koska alueelle tuotiin sahatavaran tuotannossa syntyvää jätepuuta sahan toiminnan alkuaikoina. Myöhemmin mihinkään kelpaamaton jätepuu poltettiin saaren etelärannalla Risuhelvetiksi kutsutussa jätteenpolttopaikassa. Sahan höyrykoneen polttoaineena käytettiin lähinnä sahanpurua. Risunokan maaperä on muodostunut lahoavasta puusta. Vaikka puuaines on vanhaa, on Risunokan itäosassa edelleen jätepuukenttiä, joihin kasvillisuus ei ole juurtunut.
Risunokalla sijaitsi sahan lautapiha sekä kimpi- ja polttopuuvarastoja. Teollisuusalueen sisäinen tavaransiirto tapahtui pääasiassa kiskoilla. Sahalta johtivat saaren etelärantaan sijoitetut kiskot itään lautapihalle ja länteen jätepuun käsittelyalueelle. Lautapihalta johtivat toiset kiskot satamaan.
HUOMIO, KÄTKÖSSÄ EI OLE KYNÄÄ - OMA KYNÄ MUKAAN ! ! !
