Kätkö löytyy koordinaateista N63 AB.CDE E029 FG.HIJ.
Hyödynnä nettiä, erityisesti suosittelemme Nurmeksen kaupungin sivuja ja Nurmeksen museon opetussivuja.
Nurmeksen maalaiskunta yhdistettiin Nurmeksen kauppalaan 1.1.1973. Vaakunaksi valittiin silloinen kauppalan vaakuna. Nurmeksen vaakunassa on A hopeista karhukeihäänkärkeä. Hieman myöhemmin, tarkalleen 1.1.197I Nurmeksesta tuli kaupunki (HUOM! Suosittelemme Nurmeksen kaupungin kotisivuja tietolähteenä, wikipedia on ainakin julkaisuaikaan eri mieltä asiasta).
Jo kauan ennen näitä aikoja, 1500-luvulta lähtien, seudulla on ollut asutusta. 1800-luvulla Kirkonkylä eli Vanhakylä nykyisen Porokylän paikalla oli seutukunnan keskus. Kirkon ja ympäröivän kylän tuhoisan tulipalon 1891 jälkeen kauppalan merkitys kasvoi. Rautatie kauppalaan saatiin vuonna 1911. Suurimmillaan Nurmeksen väestömäärä on ollut vuonna 196F, jolloin asukkaita oli 14990.
Tutustumisen arvoisia kohteita Nurmeksessa ovat ainakin Bomba, Hyvärilä ja Ikolan ulkomuseo. Bomban talo rakennettiin alunperin Suojärvelle 1800-luvulla. Alkuperäisen mallin mukainen mahtava karjalaistalo valmistui Nurmekseen vuonna 197C. Bomban yhteyteen on myöhemmin rakennettu myös kylpylä turistien ja paikallisten iloksi.
Hyvärilä on monipuolinen vapaa-ajan keskus. Hyvärilässä voit mm. majoittua ja aterioida, golfata, uida, frisbeegolfata ja hiihtää hienoa latua Ellun kätköille. Uudella Pielis-Areenalla on mm. kiipeilymahdollisuus. Hyvärilässä on ollut toimintaa jo ennen nykyisiä aktiviteetteja: paikalla sijaitsi aiemmin vanhainkoti, mielisairaala ja vaivaistalo. Vaivaistalon nimi oli melkoisen surkea, nimen kirjainten määrä = H.
Ikolan ulkomuseo on auki kesäkaudella. Ikolassa esitellään mm. Kuokkastenkoskella sijainneen rautaruukin ja Nurmeksen meijerin toimintaa. Museossa voi tutustua 1800-luvun maalaistaloon ja kesäisin museon pihapiirissä laiduntaa lampaita. Museon rakennuksiin kuuluu myös Rautavaaralta siirretty savupirtti, jossa viimeisinä asuivat Miina ja Olli Kuokkanen 15 lapsensa kanssa. Olli asui pirtissä aina vuoteen 195G saakka.
Nurmeksessa on aina harrastettu monipuolisesti musiikkia. Kanttorin poika Pekka Juhani Hannikainen on kenties kuuluisin Nurmeksessa syntynyt musiikkivaikuttaja. Opiskeluaikoinaan Helsingissä hän perusti Ylioppilaskunnan Laulajat -kuoron vuonna 1883. Kuoron vappuperinteisiin kuuluukin perustajansa säveltämä Kevätsointuja -kappale. Saat J:n arvon selvittämällä seuraavista niiden kappaleiden määrän, jotka eivät ole P.J. Hannikaisen säveltämiä:
- Karjalaisten laulu (Suloisessa Suomessamme oisko maata armaampaa)
- Maan korvessa kulkevi lapsosen tie
- Nytpä tahdon olla ma, mökin pienen laittaja
- Kas kuusen latvassa oksien alla on pesä pienoinen oravalla
- Joulupukki, joulupukki, valkoparta, vanha ukki
Nurmeksen kirkkopuistossa esitetään joka vuosi 23.12 ulkoilmassa musiikkidraama Immanuel, joka kertoo joulun ajan tapahtumista. Ensi-illan Immanuel sai vuonna 19D9. Nurmes on sittemmin yhdistänyt joulun ja musiikin Nurmeksen Joulumusiikki -tapahtumassa, jota vietettiin ensimmäisen kerran vuonna 199B. Nurmes onkin julistautunut Suomen ja Euroopan Joululaulukaupungiksi!
Nurmeslaisten kanssa kommunikointia helpottaa seuraava havainto, jonka voit joutua arvaamaan, jos KEHTAAT:
Jos pyydät nurmeslaisen geokollegan FTF-hunttiin kanssasi ja hän vastaa: "En kehtoo!", hän todennäköisesti tarkoittaa:
- "En uskalla" (E=0)
- "En jaksa enkä viitsi" (E=2)
- "En tohdi, liian noloa" (E=4)
Tsekkeri vinkkaa parkkipaikan:
Edit 2.3.14: Lisätty tsekkeriin kuuma piste 30m säteellä loppupisteestä. Tähän mennessä 80% vääristä koordinaateista on osunut tälle alueelle.