Liimatan taival: 69 Torronsuon kp I Traditional Geocache
Liimatan taival: 69 Torronsuon kp I
-
Difficulty:
-
-
Terrain:
-
Size: 
(regular)
Please note Use of geocaching.com services is subject to the terms and conditions
in our disclaimer.
Liimatan taival eli Ylä-Keyrityn järven kierto (23 km) sijaitsee Rautavaaralla Metsäkartanon maisemissa. Maisemiltaan monipuolinen polku, joka lähtee Metsäkartanolta ja kiertää järven Holinrotkon kautta. Polun varrella on pitkospuu osuuksia, kapulalossi ja useita taukopaikkoja. Reitti on merkitty punaoranssein pantamerkinnöin puissa, paaluissa ja risteysviitat. Reitti on helppokulkuinen, mutta Hollinrotkossa vaikea.
Kätkösarja on asetettu polun läheisyyteen ja toteutus vaihtelee ympäristön vaatimusten mukaan. Osa reitistä kulkee luonnonsuojelualueella.
Kaikkien kätkötiedotteiden lähteenä toimii luontoon.fi verkkopalvelu.
Kätkö sisältää vain lokivihkon, joten oma kyna ja teroitin matkaan.
____________________________________________________________________________
Torronsuon kansallispuisto I
Torronsuo on yksi Etelä-Suomen suurimmista ja edustavimmista soista. Etenkin suon itäosa on maisemallisesti upea ja erämainen. Torronsuo on säilynyt lähes luonnontilaisena huolimatta sijainnistaan vanhojen viljelysseutujen ja suurten kaupunkien ympäröimänä.
Torronsuon kansallispuisto on nykyisellään lähes kokonaan suota. Suon keskellä on lukuisia pieniä, mäntyä kasvavia metsäsaarekkeita. Torronsuota reunustavat metsät, harjut, kalliojyrkänteet ja näköalakalliot, joilta aukeaa laajat näkymät suon eri osiin.
Vuosituhansien aikana kertynyt ja kasvanut turvekerros on Torronsuossa paksuimmillaan yli 10 metriä. Toistakymmentä kilometriä pitkä suoalue muodostuu useista toisiinsa liittyvistä ns. koho- eli keidassoista.
Keidassoiden karut keskustat kohoavat useita metrejä korkeammalle kuin ohutturpeisemmat, rehevämmät, märät ja korpiset laiteet. Paksuturpeiset rahkakeskustat kasvavat harvakseltaan mäntyä ja muodostuvat kuivempien kermien ja kosteampien kuljujen sekä avovesipintaisten allikoiden sokkelosta.
Historia:
Torronsuo syntyi Tammelan ylängön lounaisosan pitkänomaiseen Yoldiameren savipohjaiseen lahteen meren vetäydyttyä alueelta nopean maankohoamisen seurauksena. Noin 8500 vuotta sitten tällä alueella oli laaja järvi, jonka matalimmat osat, mm. Torronsuo, alkoivat kasvaa umpeen. Radiohiiliajoituksen mukaan vanhin turve alkoi kerrostua 10 480 vuotta sitten.
Tammelasta tehdyt löydöt osoittavat, että asukkaita oli alueella jo kivikaudella. Erityisesti Talpianjärven ympäristöstä on löydetty huomattava määrä kivikautisia asuinpaikkoja.
Torronsuolta on kerätty saraheinää karjan rehuksi huomattavia määriä. Suoheinän niitto jatkui vuosisatojen ajan - aina 1960-luvulle saakka. Kotieläinten kuivikkeeksi, eli pehkuksi, suosta nostettiin turvetta.
Torronsuon etelälaidan kalliopaljastumat osoittautuivat 1700-luvulla hyviksi kvartsinlähteiksi ja sitä louhittiin useista eri kohdista lasiteollisuuden tarpeisiin. Louhoksista tunnetuin on Härksaaren louhos. Kansallispuiston alueella kvartsia louhittiin myös Hirvisaaresta. Kvartsia louhittiin Someron Åvikin lasitehtaan raaka-aineeksi. Åvikin tehdas perustettiin v. 1748 ja se oli 30 vuoden ajan Suomen ainoa lasitehdas. Louhintaa harjoitettiin noin 80 vuotta ja työt lopetettiin 1833. Myöhemmin louhittiin myös maasälpää.
1800-luvulla kuuluisa tutkimusmatkailija A. E. Nordenskiöld yhdessä isänsä Nils Nordenskiöldin kanssa löysi Torron louhosten tutkimuksissa lukuisia mineraaleja, joista osa on hyvin harvinaisia. Alueelta on muun muassa peräisin monia Euroopan museoiden varhaisimpia tantaalimineraalinäytteitä.
____________________________________________________________________________
HUOMIO. Kaikilla kosteilla osuuksilla ei ole pitkospuita. Reitin varrella osa pitkospuista ja silloista ovat huonokuntoisia, joten varovaisuutta.
Jos kierrätte reittiä isommalla porukalla, käyttäkää lyhennettä nimimerkeistänne.
Additional Hints
(Decrypt)
nyyn/haqre